Ero sivun ”Rikkavesi (04.721.1.001)” versioiden välillä
p (wikitekstiä+kpl jakoa) |
|||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä --> | {{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä --> | ||
+ | '''Rikkavesi''' on iso järvi [[Vuoksi (04)|Vuoksen vesistössä]] [[Kaavi]]n, [[Tuusniemi|Tuusniemen]] ja [[Outokumpu|Outokummun]] kunnissa [[Pohjois-Savon maakunta|Pohjois-Savon]] ja [[Pohjois-Karjalan maakunta|Pohjois-Karjalan maakunnissa]]. | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
− | + | Rikkaveden pinta-ala on 63,31 km<sup>2</sup> ja se on Suomen 66. suurin järvi. Keskisyvyys on 10,9 m ja suurin syvyys 67 m. | |
− | Järveen pohjoisesta pistävä Luikonniemi jakaa Rikkaveden leveähköön läntiseen ja kapeaan itäiseen altaaseen. Suurin saari on Viitasaari (95 ha). | + | Järveen pohjoisesta pistävä Luikonniemi jakaa Rikkaveden leveähköön läntiseen ja kapeaan itäiseen altaaseen. Suurin saari on Viitasaari (95 ha). Saaria on yhteensä 252 kpl ja niiden pinta-ala on 479,83 ha. |
− | + | Rikkaveden valuma-alueen pinta-ala on järven luusuassa 1 313 km<sup>2</sup>, josta vettä on 14,8 %. Valtaosa tulovirtaamasta on peräisin reitin yläosalta [[Kaavinjärvi (04.731.1.001)|Kaavinjärvestä]] Kaavinkosken kanavan kautta (valuma-alue 928 km<sup>2</sup>). [[Rauvanjärven valuma-alue (04.78)|Rauvanjärven alue]] on 97 km<sup>2</sup>. Rikkavesi on yhteydessä alapuoliseen [[Juojärvi (04.711.1.004)|Juojärveen]] Ohtaansalmen kautta ja siten kuuluu [[Juojärven reitin valuma-alue (04.7)|Juojärven reittiin]]. | |
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
===Säännöstely=== | ===Säännöstely=== | ||
− | Rikkavesi | + | Palokin voimalaitoksen valmistuttua Juojärvi, Rikkavesi ja Kaavinjärvi ja ovat likimain samassa tasossa muodostaen 309 km<sup>2</sup> laajuisen altaikon, jota on säännöstelty vuodesta 1963 alkaen. |
− | + | Rikkavesi on samassa tasossa [[Juojärvi (04.711.1.004)|Juojärven]] kanssa, joten Juojärven säännöstely vaikuttaa myös Rikkaveden vedenkorkeuksiin. Järviä säännöstellään voimatalouden tarpeita varten. Säännöstelyluvan haltija on Pohjois-Karjalan Sähkö Oy. Säännöstelyn ylä- ja alarajan välinen korkeusero on vain 65 cm, kun se esimerkiksi Nilsiän reitillä olevassa [[Sälevä (04.642.1.001)|Sälevässä]] on 2,8 m. | |
{|class="wikitable" | {|class="wikitable" | ||
Rivi 40: | Rivi 36: | ||
|Säännöstelyn alaraja kesäkuukausina || NN+100,60 m | |Säännöstelyn alaraja kesäkuukausina || NN+100,60 m | ||
|} | |} | ||
+ | |||
+ | ===Vedenkorkeus=== | ||
+ | Säännöstellyn altaikon vedenkorkeuksia on mitattu Juojärven Juurikkasalmen asteikolla vuodesta 1963 lähtien. Keskivedenkorkeus on koko mittausjakson aikana ollut NN+100,77 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 51 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+101,12 m (tammikuussa 1963) ja alin NN+100,30 m (huhtikuussa 1966), joten äärivaihtelu on ollut 82 cm. | ||
+ | |||
+ | Vedenkorkeusvaihtelu on voimataloussäännöstellyksi järveksi pientä. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== |
Nykyinen versio 5. elokuuta 2022 kello 18.42
Järvi
Nimi: Rikkavesi
Järvinumero: 04.721.1.001
Vesistöalue: Rikkaveden lähialue (04.721)
Päävesistö: Vuoksi (04)
Perustiedot
Pinta-ala: 6 336,07 ha
Syvyys: 66,85 m
Keskisyvyys: 10,86 m
Tilavuus: 688 193 000 m³0,688 km³ <br />688 193 000 000 l <br />
Rantaviiva: 267,05 km267 050 m <br />
Korkeustaso: 101 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Outokumpu, Tuusniemi, Kaavi
Maakunta: Pohjois-Karjalan maakunta, Pohjois-Savon maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Rikkavesi on iso järvi Vuoksen vesistössä Kaavin, Tuusniemen ja Outokummun kunnissa Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa.
Järven erityispiirteet
Rikkaveden pinta-ala on 63,31 km2 ja se on Suomen 66. suurin järvi. Keskisyvyys on 10,9 m ja suurin syvyys 67 m.
Järveen pohjoisesta pistävä Luikonniemi jakaa Rikkaveden leveähköön läntiseen ja kapeaan itäiseen altaaseen. Suurin saari on Viitasaari (95 ha). Saaria on yhteensä 252 kpl ja niiden pinta-ala on 479,83 ha.
Rikkaveden valuma-alueen pinta-ala on järven luusuassa 1 313 km2, josta vettä on 14,8 %. Valtaosa tulovirtaamasta on peräisin reitin yläosalta Kaavinjärvestä Kaavinkosken kanavan kautta (valuma-alue 928 km2). Rauvanjärven alue on 97 km2. Rikkavesi on yhteydessä alapuoliseen Juojärveen Ohtaansalmen kautta ja siten kuuluu Juojärven reittiin.
Säännöstely
Palokin voimalaitoksen valmistuttua Juojärvi, Rikkavesi ja Kaavinjärvi ja ovat likimain samassa tasossa muodostaen 309 km2 laajuisen altaikon, jota on säännöstelty vuodesta 1963 alkaen.
Rikkavesi on samassa tasossa Juojärven kanssa, joten Juojärven säännöstely vaikuttaa myös Rikkaveden vedenkorkeuksiin. Järviä säännöstellään voimatalouden tarpeita varten. Säännöstelyluvan haltija on Pohjois-Karjalan Sähkö Oy. Säännöstelyn ylä- ja alarajan välinen korkeusero on vain 65 cm, kun se esimerkiksi Nilsiän reitillä olevassa Sälevässä on 2,8 m.
Juojärven säännöstely | |
---|---|
Säännöstelyn aloitus | 1965 |
Säännöstelyn tavoitteet | Voimatalous |
Säännöstelyn luvanhaltija | Pohjois-Karjalan Sähkö Oy |
Luvan mukainen säännöstelyväli | 0,65 m |
Koko vuoden vedenkorkeuden vaihtelu keskimäärin | 0,53 m |
Säännöstelyn yläraja | NN+101,50 m |
Säännöstelyn yläraja kesäkuukausina | 15.4. NN+100,75 m, 1.6. NN+101,05 m |
Säännöstelyn alaraja | NN+100,40 m |
Säännöstelyn alaraja kesäkuukausina | NN+100,60 m |
Vedenkorkeus
Säännöstellyn altaikon vedenkorkeuksia on mitattu Juojärven Juurikkasalmen asteikolla vuodesta 1963 lähtien. Keskivedenkorkeus on koko mittausjakson aikana ollut NN+100,77 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 51 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+101,12 m (tammikuussa 1963) ja alin NN+100,30 m (huhtikuussa 1966), joten äärivaihtelu on ollut 82 cm.
Vedenkorkeusvaihtelu on voimataloussäännöstellyksi järveksi pientä.
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Selvitys Pohjois-Savon säännöstellyistä järvistä Suomen ympäristökeskus