Näkösyvyys

Vesistöjen näkösyvyys kertoo veden kirkkaudesta ja siihen vaikuttavat monet asiat kuten planktonlevien määrä, maaperästä johtuva humus- tai savisameus ja vesistössä tehdyt toimet. Mitä huonompi järven veden laatu on, sen pienempi on näkösyvyys.

Näkösyvyyden on havaittu madaltuneen hyvin monissa pohjoiseurooppalaisissa järvissä huolimatta siitä, että veden laatu on muutoin parantunut, esim. ravinnepitoisuudet ovat pysyneet samana tai pienentyneet. Näkösyvyyden pieneneminen liittyy todennäköisesti valuma-alueen maaperäprosesseihin; hiilen hajotustoiminnan ja –kuormitusmäärien kasvuun. Ilmiötä kutsutaan järvien ruskettumiseksi, ja siitä on meneillään vilkasta tutkimustoimintaa.

Kartalla on korkeintaan 30 päivän ikäisiä havaintoja näkösyvyydestä.

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Uusimmat havainnot

14. marraskuu 2024 14:00 Jänisjärvi (35.775.1.006) 3,5 m (Näkösyvyys) Keskijärvi

14. marraskuu 2024 10:00 Suolivesi (14.524.1.011) 0,6 m (Näkösyvyys) Mansikkalahti

13. marraskuu 2024 15:11 Katumajärvi (35.236.1.001) 2,4 m (Näkösyvyys) KaSyn havaintopaikka (Idänpää)

6. marraskuu 2024 13:30 Suolivesi (14.524.1.011) 0,6 m (Näkösyvyys) Mansikkalahti

31. lokakuu 2024 10:10 Suolivesi (14.524.1.011) 0,5 m (Näkösyvyys) Mansikkalahti

30. lokakuu 2024 08:45 Kalilampi (02.015.1.011) 1,8 m (Näkösyvyys) Rantala

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!