Akkijärvi (35.774.1.014)

5 860 m <br />

Akkijärvi on keskikokoinen järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Se sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa ja kuuluu Hämeen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Akkijärvi
Järvinumero: 35.774.1.014
Vesistöalue: Pyhäjärven alue (35.774)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)

Perustiedot

Pinta-ala: 86 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 5,86 km5 860 m <br />
Korkeustaso: 119,2 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Hämeenlinna
Maakunta: Kanta-Hämeen maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Akkijärvi (35.774.1.014)/­Uimaranta

20. heinäkuu 2016 16:23

Akkijärven uimapaikka (KI...

Kaikki kuvat järveltä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Järvi sijaitsee Hämeenlinnan kunnassa noin 6,5km länteen Tuuloksesta ja 18km koilliseen Hämeenlinnan kaupungista. Järvellä on pinta-alaa 86ha ja maksimisyvyyttä 9m, keskisyvyyden ollessa 2,9m. Järven valuma-alueen koko on 8,56km², joka pitää sisällään paljon metsää, suoalueita, Haukilammin, Kintalammin, Pulkkalammin, Jylhäjärven ja Pikku-Akkijärven.

Nykytila ja suojelu

Järvi on melko humuspitoinen ja samea järvi. Järven happipitoisuus on alhainen kesäisin ja joinakin talvina happi on loppunut pohjakerroksista. Veden pH on lähellä neutraalia eli lukemaa 7. Järvellä on otettu näytteitä useaan otteeseen 1970-luvulta lähtien Uudenmaan ja Pirkanmaan ELY-keskusten sekä paikallisten toimijoiden toimesta.

Järven valuma-alueella olevat suot ollaan ojitettu, joka aiheuttaa ajoittaista kuormitusta ja humuspitoisuuden nousua järvessä. Lähialueen maanviljelystä ei aiheudu huomattavaa kuormitusta, koska peltoja ei viljellä aktiivisesti. Vuonna 2006 otettiin käyttöön jätevesiverkosto, jonka ansiosta loma-asutusten aiheuttama kuormitus on vähentynyt.

Järven tila on arvioitu hyväksi.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Järven lahdissa on laajat ilmaversoiskasvustot järvikortea, -ruokoa ja -kaislaa. Pohjois- ja koillisosissa vesikasvillisuus on niukinta. Muita vesikasvilajeja on mm. nuottaruoho, pullosara, jouhisara, rantaluikka ja terttualppi. Myös kelluslehtisiä, kuten ulpukkaa ja pohjalummetta, sekä pohjalehtisiä, kuten tummalahnaruohoa ja äimäruohoa, esintyy järvellä.

Vesilintulajeista järvellä on tavattu mm. kalalokki, kalatiira, laulujoutsen ja kaakkuri.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järven rannalla on jonkin verran loma-asutusta, Lasten Kesä ry:n leirikeskus ja yksi yleinen uimapaikka.