Iso Haapajärvi (35.311.1.049)
Järvi
Nimi: Iso Haapajärvi
Järvinumero: 35.311.1.049
Vesistöalue: Näsijärven lähialue (35.311)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 12,76 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 1,56 km1 560 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Ylöjärvi
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Iso Haapajärvi sijaitsee Näsijärven Pengonpohjan eteläpuolella ja laskee siihen myös vetensä. Pikku Haapajärven laadultaan erinomaiset vedet laskevat Iso Haapajärven eteläosaan. Valuma-alue on pääosin karua metsämaastoa. Lähivaluma-alueella sijaitsee peruskartan mukaan jonkin verran peltoa ja asutusta.
Maksimisyvyys: 4 m
Veden keskiviipymä: 169 vrk
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Nykytila ja suojelu
Iso Haapajärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1989 ja 2003.
Iso Haapajärven vesi on peruslaadultaan sameahkoa ja ruskeasävytteistä. Veden humusleima on melko vahva ja selvästi voimakkaampi kuin yläpuolisessa Pikku Haapajärvessä. Happamuustaso oli sekä kesällä 1989 että talvella 2003 normaali. Puskurikyky happamoitumista vastaan oli talvella 2003 hyvä, eikä happamoitumisen vaaraa siten ole. Sähkönjohtavuus on normaali.
Ravinnetaso on lievästi reheville vesille ominainen. Fosforipitoisuus on lähes kaksinkertainen Pikku Haapajärven fosforipitoisuuteen verrattuna. Iso Haapajärven lähivaluma-alueelta näyttäisi siten tulevan järveen ravinnekuormitusta joko pelloilta tai haja-asutuksesta. Myös levää todettiin kesällä 1989 klorofyllipitoisuuden perusteella lievästi reheville vesille ominaisesti. Veden hygieeninen laatu oli kesällä 1989 moitteeton, sillä lämpökestoisia koliformisia bakteereja ei todettu vedessä lainkaan.
Happitilanne oli loppukesällä 1989 kokonaisuutena tyydyttävä. Pintaveden happipitoisuus oli luonnollisesti hyvä, mutta pohjan läheinen vesikerros oli lähes hapeton. Vähähappisissa olo-suhteissa todettiin sedimentistä vapautuneen rautaa ja ravinteita. Talvi 2003 oli järvien happitalouden kannalta erityisen hankala aikaisesta jäätymisestä sekä pitkistä kylmistä sääjaksoista johtuen. Kuivuuden seurauksena järviin ei tullut talven kuluessa happitilannetta helpottavia valumavesiä ja happi loppuikin kokonaan useista matalista ja rehevistä järvistä. Myös Iso Haapajärvessä todettiin erittäin voimakasta hapen kulumista. Aivan loppuun happi ei ollut kuitenkaan kulunut. Happitilanne oli välttävällä tasolla, mutta lopputalvella tilanne on saattanut heikentyä jopa huonoksi.
Iso Haapajärvi soveltuu virkistyskäyttöön melko hyvin. Vedenlaatua heikentävät lievä rehevyys sekä todetut happitalouden ongelmat. Talvella 2003 laatuluokka oli happitalouden häiriöistä johtuen vain tyydyttävää tasoa.
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, 2007
