Aneriojärvi (24.072.1.001)

Aneriojärvi on melko iso järvi Kiskonjoki - Perniönjoki (24) -päävesistössä. Se sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa ja kuuluu Varsinais-Suomen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Aneriojärvi
Järvinumero: 24.072.1.001
Vesistöalue: Aneriojärven alue (24.072)
Päävesistö: Kiskonjoki - Perniönjoki (24)

Perustiedot

Pinta-ala: 124,37 ha
Syvyys: 4,12 m
Keskisyvyys: 2,02 m
Tilavuus: 2 509 380 m³0,00251 km³ <br />2 509 380 000 l <br />
Rantaviiva: 5,49 km5 490 m <br />
Korkeustaso: 46,2 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Salo
Maakunta: Varsinais-Suomen maakunta
ELY-keskus: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Aneriojärvi (24.072.1.001)/Lintutorni

18. elokuu 2015 17:17

Aneriojärven lintutorni (...

Kaikki kuvat järveltä

Viranomainen

Asiantuntija

Kokenut

Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Nykytila

Aneriojärvi on pintavesityypiltään runsasravinteinen järvi jonka ekologinen tila on tyydyttävä. Kokonaisfosforipitoisuus on ollut vaihteleva ja kesällä selkeästi korkeampi kuin talvella. Kokonaistyppipitoisuus on kesällä noussut viimeisimpänä tarkkailukertana ja talven typpipitoisuus on puolestaan ollut laskussa 1970-luvulta asti. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on ollut nousussa 2000- luvun jälkeen.

Pintaveden happipitoisuus on pysynyt kohtalaisen tasaisena ja hyvänä mutta alusvedessä voi talvisin esiintyä hapen vajausta. 1970-luvulla pintavedessä esiintyi kesäisin hapen ylikyllästystä, mikä viittaa runsaaseen planktonlevätuotantoon.

Aneriojärven veden humuspitoisuus nousi vuoteen 2000 asti jonka jälkeen se on laskenut sitä edeltäneelle tasolle. Kesällä veden sameus on noussut, erityisesti 1990-luvun jälkeen. Näkösyvyys on pysynyt melko tasaisena kesällä, mutta talvella se on ollut vaihtelevampi. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut talvella 6,5-7 ja kesällä noin 7-7,5. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on pysynyt tasaisena.