Seinäjärvi (42.074.1.002)
Järvi
Nimi: Seinäjärvi
Järvinumero: 42.074.1.002
Vesistöalue: Sulkveenjoen valuma-alue (42.074)
Päävesistö: Kyrönjoki (42)
Perustiedot
Pinta-ala: 862,78 ha
Syvyys: 4,2 m
Keskisyvyys: 1,98 m
Tilavuus: 17 040 100 m³0,017 km³ <br />17 040 100 000 l <br />
Rantaviiva: 42,71 km42 710 m <br />
Korkeustaso: 139,5 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Virrat, Alavus
Maakunta: Pirkanmaan maakunta, Etelä-Pohjanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Seinäjärvi on Suomenselän alueen tummavetinen järvi. Se on muodoltaan tyypillinen suomalainen järvi. Sen muoto selittyy jääkauden jälkivaiheen tapahtumilla eli mannerjään vetäytyessä luoteeseen syntyi matalia harjuja, jotka nyt näkyvät kapeina saarina ja nieminä. Hyviä esimerkkejä ovat pohjoispään Halkosaari ja eteläpään Selkäinsaari ja Hirviniemi. Mannerjää on pudottanut matkastaan myös siirtolohkareita. Maankohoamisen takia järven pohjoispää mataloituu ja eteläpää pysyy syvempänä.
Seinäjärven pintaa on laskettu 1930-luvulla, mikä näkyy vieläkin maisemassa selvästi. Järveä kiertää kasvillisuuden peittämä pallekivikko, joka on nykyistä veden pintaa huomattavasti korkeammalla. Vielä 1960-luvulla pallekivikon rannan puoleisilla sivuilla oli paljaita rantahietikoita, mutta sukkession eli kasvillisuuden muutoksen takia ne ovat nykyään sammalten ja jäkälien peitossa. Näin on käynyt myös aikaisemmin paljaiden "rantakallioiden". Tällä hetkellä rantatöyrään järven puoleisilla alueilla on jo melko kookasta puustoa, eniten mäntyä, mutta myös hieskoivua ja erilaisia pajuja.
Seinäjärvi on tummavetinen, karikkoinen ja matala. Sen ympärillä on suomaastoa. Järvi sijaitsee Suomenselän eteläpäässä. Vakituista asutusta järven ympärillä ei ole kovin paljoa, kesäasuntoja on kaikkiaan noin 100.
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Hauki, Ahven, Särki
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
1950-luvulla Arvi Raiskinmäki kertoi tarinaa, kuinka Isovihan aikana Halkosaareen oli piilotettu aarre. Sen paikka oli juuri sillä kohtaa, missä puut ovat matalampia. Kertoman mukaan juuri aarteen kohdalla voi nähdä aarnitulia.
Aikoinaan ei seinäjärveläisillä vielä ollut maantietä Isoniemestä. Seinäperällä oli mylly, ja sinne kuljettiin hevospelillä rantaa pitkin. Vielä 60-luvulla länsirannalla tien paikka näkyi selvästi rantapenkereen vierustalla, mutta nyt sen kohta on kasvanut umpeen.
