Hiidenvesi (23.031.1.001)
Järvi
Nimi: Hiidenvesi
Järvinumero: 23.031.1.001
Vesistöalue: Hiidenveden lähialue (23.031)
Päävesistö: Karjaanjoki (23)
Perustiedot
Pinta-ala: 2 909,89 ha
Syvyys: 29,38 m
Keskisyvyys: 6,68 m
Tilavuus: 194 522 000 m³0,195 km³ <br />194 522 000 000 l <br />
Rantaviiva: 100,87 km100 870 m <br />
Korkeustaso: 31,9 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Vihti, Lohja
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Vihdissä ja Lohjalla sijaitseva Hiidenvesi on Uudenmaan toiseksi suurin järvi heti Lohjanjärven jälkeen.
Hiidenvesi muodostuu useasta eri lahtimaisesta altaasta, joita kapeammat ja leveämmät salmet erottavat toisistaan. Eri osat poikkeavat melko paljon toisistaan niin ominaisuuksiltaan kuin vedenlaadultaan.
Vihdin keskustaan ulottuva pohjoisin osa on nimeltään Kirkkojärvi. Etelään matkatessa Irjalansaaren muodostaman Tarttilansalmen jälkeen on vuorossa Mustionselkä, jonka Veikkolansalmi erottaa Nummelanselästä. Järven kaartuessa länteen on seuraavana vuorossa Hiidenveden suurin allas Kiihkelyksenselkä. Kiihkelynselkään liittyy luoteessa Retlahti ja etelässä Isontalonselkä. Isontaloselältä Mynterlänsalmi vie luoteeseen Sirkkoonselälle ja aivan eteläpäässä on lähes erilleen kuroutunut Vaanilanlahti.
Hiidenveden suurimmat tulouomat ovat Vanjoki (tai Karjaanjoki) ja Olkkolanjoki. Vanjoki, joka tuo vettä Vanjärvestä ja Karkkilan Pyhäjärvestä, laskee Kiihkelyksenselän pohjoispäässä sijaitsevaan Kuninkaanlahteen. Olkkolanjoki virtaa Vihdin keskustan läpi Kirkkojärveen mukanaan Vihtijoen vettä Averiastia.
Hiidenvedenstä vedet laskevat Sirkkoonselältä Vänteenjokea pitkin Lohjanjärveen.
Nykytila ja suojelu
Hiidenvesi on luokiteltu ekologiselta tilaltaan tyydyttäväksi. Hiidenveden murheena on ollut erityisesti sinileväkukinnat, jotka johtuvat runsaasta kuormituksesta. Kuormitusta aiheuttaa ennenkaikkea maatalous ja muu hajakuormitus. Teollisuudesta ja yhdyskunnista aiheutuva pistekuormitus on nykyisin varsin pientä.
Hiidenvedeltä on valtakunnallisen leväseurannan havaintoja eri paikoilta leväseurannan alusta eli vuodesta 1998 alkaen. Vuodet 1998-1999 havaintoja tehtiin Vihdin kirkonkylällä ja vuonna 2000 .
Vuonna 2001 peräti 4 paikalla: Kirkkojärveltä, Mustionselältä, Kiihkelyksenselältä ja Nummelanselältä.
Kesällä 2013 leväseurantaa tehdään kahdelta havaintopaikalta: Laukkakalliolta ja Nummelan venesatamasta.