Rautavesi (14.831.1.001)

392 590 000 m³ <br />0,393 km³ <br />392 590 000 000 l <br />

207 490 m <br />

Rautavesi on iso järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Se sijaitsee Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen maakunnissa ja kuuluu Hämeen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Rautavesi
Järvinumero: 14.831.1.001
Vesistöalue: Rautaveden lähialue (14.831)
Päävesistö: Kymijoki (14)

Perustiedot

Pinta-ala: 4 612,12 ha
Syvyys: 64,71 m
Keskisyvyys: 8,51 m
Tilavuus: 392 590 000 m³0,393 km³ <br />392 590 000 000 l <br />
Rantaviiva: 207,49 km207 490 m <br />
Korkeustaso: 92,3 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Hartola (kunta), Joutsa
Maakunta: Päijät-Hämeen maakunta, Keski-Suomen maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Rautavesi (14.831.1.001)/­Valtakunnallinen sinileväseuranta (Angesselkä, Joutsan uimaranta)

18. heinäkuu 2023 11:00

Ei roskia

Kaikki kuvat järveltä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Rautaveden Pikku Leppälahden kautta on vesiyhteys myös Sääksjärveen, Hirvijärveen ja Kiimasjärveen.

Nykytila ja suojelu

Rautavesi 002 viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 19.3.2013 Rääpönsalmella Vesaniemen tuntumassa. Näytteenottopisteen kokonaissyvyys oli 25 metriä ja näkösyvyys oli erinomainen. Hapen kyllästysaste oli 20 metriin asti erinomainen ja pohjalla tyydyttävä. Sameus, kokonaisfosfori ja väriluku olivat erinomaiset. Happamuus (pH) oli 6,80-7,0 välillä.

Hartolan Rautaveteen kuuluvalta lahtimaiselta Uuhivedeltä haettiin vuonna 2008 näytteet pisteeltä, jonka kokonaissyvyys oli 10 metriä. Yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa Uuhivesi kuului luokkien erinomainen ja hyvä – välille. Uuhivesi luokitellaankin edelleen oligohumoosiseksi eli hyvin vähäisen humusleiman omaavaksi. Tuotantotyypiltään Uuhivesi oli sekä klorofylli a-arvonsa että kokonaisfosforipitoisuutensa perusteella vain lievästi rehevä.

Leppälahti on laaja-alainen, mutta suhteellisen matala. Mataluudestaan johtuen Leppälahti oli selkeästi lämpötilakerrostunut ainoastaan talvella ja kesällä veden lämpötila sekä happipitoisuus olivat lähes samat pinnasta pohjaan. Vuoden 2008 perusteella vesi oli lähinnä mesohumoosista eli siinä oli selvästi havaittavissa humusleimaisuutta. Tuotantotyypiltään järvi oli lievästi rehevä, mikä näkyi myös Leppälahden kesänaikaisissa pH-arvoissa. Talvella vesi oli humuspitoisille vesille tyypillisesti jonkin verran hapanta, kun taas kesällä pH-arvo nousi seitsemään ja vesi oli neutraalia. Leppälahti kuului yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa selkeästi luokkaan hyvä.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Kalanistutukset: kuha, järvilohi, järvitaimen, harjus, planktonsiika, hauki ja lahna.

Lähteet: Hartolan, Heinolan ja Sysmän vesistötutkimukset vuonna 2008, Valtion ympäristöhallinto, Kalapaikka.net.

Aiheesta muualla

• Rautavesi (ymparisto.fi)