Lappalanjärvi (14.181.1.001)
Järvi
Nimi: Lappalanjärvi
Järvinumero: 14.181.1.001
Vesistöalue: Lappalanjärven alue (14.181)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 1 285,67 ha
Syvyys: 16,67 m
Keskisyvyys: 4,57 m
Tilavuus: 58 747 100 m³0,0587 km³ <br />58 747 100 000 l <br />
Rantaviiva: 29,66 km29 660 m <br />
Korkeustaso: 56,1 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Kouvola
Maakunta: Kymenlaakson maakunta
ELY-keskus: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Lappalanjärvi (pinta-ala 12,857 km2) on Kymenlaakson 8. suurin järvi ja Kouvolan 6. suurin järvi pinta-alan perusteella. Lisäksi Lappalanjärvi on Kouvolan 11. syvin järvi.
Lappalanjärvi kuuluu pintavesityypiltään luokkaan keskikokoiset humusjärvet. Lappalanjärveen kuuluu 11 saarta, joiden yhteispinta-ala on neljä hehtaaria. Järvestä on yh-teys Kymijokeen sekä Käyrälampeen. (OIVA 2013.)
Nykytila ja suojelu
Lappalanjärven ekologista tilaa ei ole luokiteltu. Asiantuntija-arvion mukaan järven tila on hyvä ja myös järven kemiallinen tila on hyvä. Lappalanjärven tilaa heikentää metsätalouden hajakuormitus. (OIVA 2013.)
Lappalanjärvellä on Natura-alue, johon kuuluu Lappalanjärven lahdet ja Kytölänlampi. Alueet ovat matalia ja niillä kasvaa vesikasveja. Alueilla elää luontodirektiivissä suojeltavaksi luokiteltu täplälampikorento. Lisäksi Kytölänlammen ja Hovinlahden alueilla elää myös sirolampikorento. Nisoksen ja Käyräjoen alueilla kasvaa uhanalaista hentonäkinruohoa. (Valtion ympäristöhallinto 2008.). Kaikkia näitä lajeja ja niiden elinympäristöjä tulee luontodirektiivin mukaan suojella (Valtion ympäristöhallinto 2011).
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Lappalanjärvestä löytyy ainakin seuraavia kalalajeja: Hauki, Kuha, Ahven, Made, Muikku, Lahna, Suutari, Särki, Kiiski
Harjusta ja ankeriasta on istutettu ainakin joskus kauan aikaa sitten. Niitä tuskin kovin paljoa löytyy.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Järven länsipuolella oleva murhasaari on saanut nimensä 16.7.1938 siellä tapahtuneesta nuoren naisen murhasta. (Saarento ja Jokela kylät kuin veljekset, Saarento-Jokelan perinnepiiri II, 2008)