Lakanjärvi (14.191.1.001)

677 790 m³ <br />6,7779e-4 km³ <br />677 790 000 l <br /> 3 210 m <br />

Lakanjärvi on keskikokoinen järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Se sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa ja kuuluu Kaakkois-Suomen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Lakanjärvi
Järvinumero: 14.191.1.001
Vesistöalue: Touhtiaisen - Ala-Kivijärven alue (14.191)
Päävesistö: Kymijoki (14)

Perustiedot

Pinta-ala: 20,35 ha
Syvyys: 13,43 m
Keskisyvyys: 3,33 m
Tilavuus: 677 790 m³6,7779e-4 km³ <br />677 790 000 l <br />
Rantaviiva: 3,21 km3 210 m <br />
Korkeustaso:

Hallinnolliset alueet

Kunta: Luumäki
Maakunta: Etelä-Karjalan maakunta
ELY-keskus: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Lakanjärvi on osa Kymijoen väliväylää. Lakanjärven vesimuodostuman pintavesityyppi on keskisuuret kangasmaiden joet (OIVA 2013). Järviwikin mukaan-Suomessa ei ole muita samannimisiä järviä.

Lakanjärven kautta kulkee Kymijoen väliväylä eli ns. Valkealan reitti. Väliväylä saa alkunsa Saimaalta ja yhtyy lopulta Kymijokeen: vesistöreitti kulkee Saimaan Kivijär-vestä aina Lappalanjärveen asti, josta se laskee Kymijokeen. (Kymenlaakson virkistysalueyhdistys ry 2013.)

Nykytila ja suojelu

Lakanjärven vedenlaatua seurataan säännöllisesti. OIVA:n Hertta-tietokannassa on Lakanjärven vesinäytteenottotietoja aina vuodesta 1962 nykyaikaan (vuoteen 2013) asti.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Lakanjärvestä saa kokemusten perusteella ainakin ahvenia, haukia, särkiä, salakkaa, sorvia ja kuhaa.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Väliväylää käytettiin uittoon 1970-luvulle asti (Kymenlaakson virkistysalueyhdistys ry 2013). Ymparisto.fi sivuston mukaan Mäntyharjun ja Valkealan reiteillä on virkis -tyskäyttökohteena huomattavasti suurempi merkitys kuin pääuomalla. Näiden reittien varsille onkin rakennettu huomattavasti esim. loma-asutusta. (Valtion ympäristöhallinto 2008.)