Pyhäjärvi (04.116.1.008)

32 680 m <br />

Pyhäjärvi on iso järvi Vuoksi (04) -päävesistössä. Se sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa ja kuuluu Etelä-Savon ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Pyhäjärvi
Järvinumero: 04.116.1.008
Vesistöalue: Huosiosjoen - Tylhyjoen valuma-alue (04.116)
Päävesistö: Vuoksi (04)

Perustiedot

Pinta-ala: 799,18 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 32,68 km32 680 m <br />
Korkeustaso: 96,5 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Juva
Maakunta: Etelä-Savon maakunta
ELY-keskus: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Karu Saimaan vesistön lähdejärvi jonka näkösyvyys 5-8 m

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Pääasiallinen kalakanta Ahven, Särki ja Hauki. Järvessä ollut/on endeeminen siika ja muikkukanta jonka olemassaolosta ei ole tietoa. Myös rapukanta on ruton runtelema. Järven laajat kivikkopohjat on erinomainen jokiravun elinympäristö.

Istutuksin on yritetty palauttaa siikaa ja myös jotain lohikalaa, ehkä kirjolohta?. Verkkokalastus on edelleen merkittävin kalakantojen elpymisen este. Verkkokalastus on valitettava jäänne ns. kotitarvekalastuksesta ja olisi syytä kieltää vesialueilta jotka ei ylitä 3x5 km, sallittaessa siten että alapaula on min. 300m rannasta.

Järvellä merkittävä kuikkapopulaatio, laskettu yli 20 kuikan parvikalastusta. Myös telkkä, tukkakoskelo ja heinäsorsa pesii järvellä. Lisäksi pieni pikkulokki populaatio havaittu järvellä.

Olisi suositeltavaa ettei järvellä käytettäisi äänekkäitä polttomoottorikäyttöisiä vempaimia.

Merkittävä Laulujoutsenen levähdysjärvi. Alueen kurkipopulaatio hyödyntää järven rantaluhtaa. Myös Allit ja mustalinnut käyttävät muuttomatkalla järvenselkää levähdyspaikkana.

Todettu pohjalla merkittävä raakku- tai järvisimpukkapopulaatio, vanhat simpukat asettuneet n. 3 - 5 metrin välein 4-9 metrin syvyyteen. Todettu sukelluksessa 2003 - 2013 välisenä aikana pohjasedimentissä muutoksia, hötökerroksen peittäessä nyt aiemmin paljaat alueet simpukoiden ympärillä. Todennäköisin syy mahdolliset valuma-alueen suo-ojitukset, hötö muistuttaa hienoa turvemassaa. Hötö peittää myös laajoja Littorella uniflora ja Lobelia dortmanna kasvustoja.

Lahdissa laajoja Schoenoplectus lacustris kasvustoja.

Metsäyhtiön ostamat rannat tontitettu ja kunta tontittanut rantakaavalla 2000-luvun alussa yli 85 rantarakentamisen kohdetta, siksi olisi kiire mahdollisilla suojeluun liittyvillä rajoituksilla.