Isojärvi (18.063.1.002)
Järvi
Nimi: Isojärvi
Järvinumero: 18.063.1.002
Vesistöalue: Isojärven valuma-alue (18.063)
Päävesistö: Porvoonjoki (18)
Perustiedot
Pinta-ala: 305,25 ha
Syvyys: 2,69 m
Keskisyvyys: 1,9 m
Tilavuus: 5 789 100 m³0,00579 km³ <br />5 789 100 000 l <br />
Rantaviiva: 9,27 km9 270 m <br />
Korkeustaso: 59 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Mäntsälä, Pornainen
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
-Isoj%C3%A4rvi-ObsIMG-202308031143-64dc8cd3d44d5.png)
Järven erityispiirteet
Isojärvi on pinta-alaltaan 3,0 km2 ja kuuluu Porvoonjoen vesistöön. Isojärvi on hyvin matala järvi, sen keskisyvyys on vain 1,5 m. Isojärven valuma-alue on pinta-alaltaan 15 km2. Isojärven valuma-alueella harjoitetaan intensiivistä maataloutta. Peltopintaalan osuus valuma-alueesta on noin 27 %. Pelloilta kulkeutuu Isojärveen saviainesta ja Isojärven vesi on selvästi sameaa. Isojärven näkösyvyys on vain 0,3 m.
Isojärvi voidaan luokitella kokonaisfosforipitoisuutensa (175 μg/l) perusteella hyvin reheväksi järveksi. Samoin klorofyllipitoisuus (200 μg/l) ilmentää selvää rehevyyttä. Veden lämpötila on sama (19,2 °C) koko vesipatsaassa, joten Isojärvi ei kerrostu
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Tärkeimmät saaliskalat ovat hauki ja kuha. Kalasto koostuu näiden lisäksi siiasta, lahnasta, särjestä, ahvenesta ja kiiskestä. Isojärveen on istutettu kuhia ainakin vuosina 1996, 1997 ja 1999.
Koekalastustulokset vuodelta 1999 kertovat, että särkien osuus kalastosta lukumäärien perusteella on 80 % ja lahnojen osuus 9 %. Biomassan perusteella vastaavat osuudet ovat 43 % ja 23 %. Särkiä oli eniten 10 mm:n verkoissa, mikä kertoo särkien olevan pienikokoisia. Isojärvellä nuotattiin vuosina 2000 ja 2001. Kokonaissaalis oli 2 550 kg vuonna 2000 ja 2 950 kg vuonna 2001. Pinta-alaa kohti laskettuna saaliiksi tuli kyseisinä vuosina 9 kg/ha ja 10 kg/ha. Särjen osuudet kalabiomassasta oli vastaavina vuosina 36 % ja 28 %. Lahnan osuus oli 30 % molempina vuosina.
Isojärvellä on havaittavissa selvä ilmaversoisvyöhyke (järviruoko, järvikorte). Lahdissa esiintyy runsaana kelluslehtisiin kuuluvaa ulpukkaa ja uposlehtisiin kuuluvia vitoja (uistinvita, ahvenvita). Lahtien kasvustot ovat pääosin sekakasvustoja.
Pintaveden klorofyllipitoisuus on vaihdellut Isojärvellä eri aikoina. Se oli 45,2 μg/l elokuussa 1983, 39,5 μg/l kesäkuussa 1993 ja jopa 89 μg/l elokuussa 1991. Vuonna 2003 klorofyllipitoisuus oli heinäkuussa niinkin korkea kuin 200 μg/l. Isojärven klorofyllipitoisuus on kasvanut parinkymmenen vuoden aikana yli nelinkertaiseksi. Vuonna 2005 klorofyllipitoisuus oli laskenut, ollen enää 48 μg/l. Vaihtelu voi johtua osittain vuosittaisesta vaihtelusta ja osittain tehdyistä toimenpiteistä. Levähaittarekisteristä ilmenee, että Isojärvellä on ollut säännöllisesti levien massaesiintymisiä.
Vuonna 1997 kukinta oli havaittava ja koostui pii- ja sinilevistä. Vuosina 2000 ja 2002 oli myös havaittava sinileväkukinta. Vuonna 2003 sinileväkukinta oli runsasta. Isojärven kasviplankton on koostunut enimmäkseen sinilevistä sekä vuoden 1991 tutkimuksen (Luokkanen ym. 1991) mukaan että uusimpien levähaittarekisteristä poimittujen havaintojen perusteella.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Vuonna 1991 valuma-alueella asui 190 henkilöä ja kesäasuntoja oli n. 60 kpl. Vuonna 2005 Isojärvellä oli rantakiinteistöjä 65 kpl. Isojärven rannassa on yksi yleinen uimaranta. Lisäksi Pornaisten puolella Halkiassa on kunnan leirimaja.
Isojärvellä on yleistä virkistyksellistä arvoa, samoin paikallista aktiivisuutta löytyy Isojärven vesiensuojeluyhdistyksen parista. Lisäksi Isojärvellä toimii Halkian, Nummisten ja Hermanonkimaan kalastuskunnat. Käyttäjiä on arvioitu olevan satoja.
