Sulkavanjärvi (19.005.1.001)
Järvi
Nimi: Sulkavanjärvi
Järvinumero: 19.005.1.001
Vesistöalue: Sulkavanjärven valuma-alue (19.005)
Päävesistö: Mustijoki (19)
Perustiedot
Pinta-ala: 95,71 ha
Syvyys: 3,59 m
Keskisyvyys: 1,02 m
Tilavuus: 973 080 m³9,7308e-4 km³ <br />973 080 000 l <br />
Rantaviiva: 4,88 km4 880 m <br />
Korkeustaso: 80,2 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Mäntsälä
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Sulkavanjärven pinta-ala on 0,96 km2 ja se kuuluu Mäntsälänjoen vesistöalueeseen. Sulkavanjärvi on hyvin matala, sen keskisyvyys on vain 0,6 m. Järvessä on pienimuotoinen syvänne, jonka suurin syvyys on 3,2 m. Valuma-alueen pinta-ala on 90,2 km2. Peltojen osuus valuma-alueesta on 23 %. Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.
Nykytila ja suojelu
Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti Sulkavanjärven vesi on kuulunut luokkaan välttävä vuonna 1991. Samoin vuoden 1993 vesianalyysin perusteella Sulkavanjärvi voidaan luokitella välttäväksi. Kokonaisfosforipitoisuus oli vuonna 1991 kesäkuussa 102 μg/l ja elokuussa 207 μg/l. Vuonna 1993 kokonaisfosforipitoisuus oli kesäkuussa 125 μg/l ja vuonna 2005 heinäkuussa 192 μg/l. Sulkavanjärvi voidaan luokitella kokonaisfosforipitoisuutensa perusteella hyvin reheväksi järveksi. Myös klorofyllipitoisuus ilmentää selvää rehevyyttä. Klorofyllipitoisuus oli 131 μg/l vuonna 1991, 71 μg/l vuonna 1993 ja 69 vuonna 2005. Sulkavanjärven kasviplanktonista noin puolet oli sinileviä, neljännes silmäleviä ja reilu viidennes piileviä vuoden 1991 tutkimuksen mukaan. Happipitoisuus on ollut vuonna 1977 hyvin alhainen lopputalvesta. Samoin vuosina 1978, 1986 ja 2005. Kesäisin happipitoisuus on ollut hyvä. Sulkavanjärvi ei kerrostu mataluutensa takia. Sulkavanjärven näkösyvyys oli 0,3 m, väriluku 200 mg/l Pt ja sameusarvo 46 FNU.
Sulkavanjärven lähivaluma-alueella harjoitetaan intensiivistä maataloutta. Vuonna 1991 fosforin laskennallisesta kokonaiskuormituksesta n. 62 % aiheutui peltoviljelystä, 13 % karjataloudesta ja 3,2 % haja-asutuksesta (Henriksson ja Myllyvirta 1991). Fekaalisten koliformisten bakteerien ja fekaalisten streptokokkien pitoisuuksia ei ole Sulkavanjärvestä mitattu. Yhteenveto Sulkavanjärven tilasta: Sulkavanjärvi on hyvin rehevä järvi. Vaikka järvellä ei ole yleistä rantaa, eikä yhteisrantaakaan luultavasti käytetä, tuo venepaikka selvää virkistysarvoa. Sulkavanjärvellä toimii Sulkavanjärven osakaskunta. Käyttäjiä arvioidaan olevan kymmeniä. Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Sulkavanjärvessä esiintyy lahnaa, särkeä, pasuria, suutaria, karppia, ahventa, kuhaa, haukea, madetta ja ankeriasta. Tärkeimpiä saaliskaloja ovat hauki ja kuha. Jokirapua on myös vähän. Sulkavanjärveen on istutettu haukea, kuhaa, madetta ja karppia (taulukko 14). Muina kalataloudellisia toimenpiteinä on rakennettu kututuroja kuhalle, hoitokalastettu paunetilla ja pyydetty minkkiä. Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Sulkavanjärven rannoilla ei ole asutusta. Sulkavanjärvessä ei ole yleistä rantaa, yhteisrantoja on kaksi. Kartan ja ilmakuvan perusteella niitä ei luultavasti käytetä. Kyläläisillä on venepaikka Kassilan kartanon rannassa. Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.
