Ala-Kivijärvi (14.191.1.013)
Järvi
Nimi: Ala-Kivijärvi
Järvinumero: 14.191.1.013
Vesistöalue: Touhtiaisen - Ala-Kivijärven alue (14.191)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 919,58 ha
Syvyys: 18,96 m
Keskisyvyys: 4,77 m
Tilavuus: 43 882 700 m³0,0439 km³ <br />43 882 700 000 l <br />
Rantaviiva: 72,08 km72 080 m <br />
Korkeustaso: 75,1 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Luumäki
Maakunta: Etelä-Karjalan maakunta
ELY-keskus: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Ala-Kivijärvi (14.191.1.013)/Ristinniemenlahti
Tummia pilviä järven päällä
Järven erityispiirteet
Ala-Kivijärvi on pieni järvi Luumäen kunnan alueella, joka on osa Valkealan reittiä (Väliväylä tai Kivijärven reitti). Ala-Kivijärvi on pääosin karua ja kirkasta vesialuetta, sen vedenlaatu onkin arvioitu hyväksi.
Ylä-Kivijärvestä (Kivijärvi) Huopaisenvirran kautta virtaa vesi Ala-Kivijärveen. Ala-Kivijärven kautta vesi jatkaa virtausta useiden järvien kautta Kymijokeen.
Nykytila ja suojelu
Kivijärven (Ylä- ja Ala-Kivijärven) suojelua varten on perustettu Pro Kivijärvi ry 1996. Yhdistyksen tavoitteena on Kivijärven veden ja ympäristön säilyttäminen mahdollisimman puhtaana. Lisäksi yhdistys pyrkii edistämään Kivijärven-Valkealan reittiin kuuluvien vesistöjen käyttöä alueen vakinaisten asukkaiden ja kesäasukkaiden virkistymiseen. Yhdistyksen tarkoituksena on myös vaalia alueen historiallisia ja kulttuuriperinteitä
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Ala-Kivijärven järvilinnusto on monipuolinen, pesivinä lajeina muun muassa kaakkuri, kuikka, joutsen, härkälintu, sääksi, selkälokki ja kalatiira.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Ala-Kivijärvi on osa Valkealan reittiä, jolla on pituutta Rutolaan 113 km[2] ja putouskorkeutta noin 19 metriä Kivijärvestä Kymijokeen. Reitin valuma-alue on pinta-alaltaan 1 250 km² ja järvien vesipinta-ala yli 130 km².
Uitossa väylää käytettiin ennen hyväksi yhdistämään Saimaan alue Kymijokeen. Väliväylän käyttö uittoon päättyi 1960-luvun alussa.
Nykyisin se on suosittu melontareitti, jossa Lappeenrannasta lähtevä vanhaa uittoreittiä seuraava melontareitti yhdistää Saimaan ja Kymijoen vesistöt Rutolassa. Tuolla on 700 metrin maakangas järvien välissä, joka täytyy ylitää kantamalla. Lisäksi Kannuskoskella väylässä on mylly sekä sähkövoimalaitos, jotka täytyy ohittaa kantamalla. Reitin kosket sijaitsevat Kannuskoskesta länteen, Kymenlaakson maakunnan puolella.