Liesjärvi (35.982.1.001)
Järvi
Nimi: Liesjärvi
Järvinumero: 35.982.1.001
Vesistöalue: Liesjärven alue (35.982)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 943,86 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 54,75 km54 750 m <br />
Korkeustaso: 108,5 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Tammela, Somero, Lohja
Maakunta: Kanta-Hämeen maakunta, Varsinais-Suomen maakunta, Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
-Talaank%C3%A4rki_71-ObsALG-202406271516-667d590218528.png)
Järven erityispiirteet
Järvi sijaitsee Tammelassa Kanta-Hämeen maakunnassa Valtatie 2 varrella. Järvi ja sen kansallispuisto ovat suunnilleen Forssan ja Karkkilan puolivälissä. Järvellä on pinta-alaa noin 884 hehtaaria, korkeus merenpinnasta 108,5m. Järven keskimääräinen syvyys on vajaa 3m, mutta syvin kohta on 12m. Järven valuma-alue on kooltaan noin 130 neliökilometriä, johon kuuluu pääosin metsää ja laajoja suoalueita. Keskimääräinen aika veden vaihtumiselle on noin vuosi.
Järvi on yksi Kokemäenjoen vesistön latvajärvistä. Järvi laskee pohjoisessa Kuivajärveen. Järveen laskee mm. viereiset Tapolanjärvi, Kyynärä sekä kauempana oleva Ruostejärvi. Muita laskevia järviä ovat Isojärvi ja Salkolanjärvi. Liesjärven ja Kyynärän erottaa kapea Kyynäränharju, joka paikoin vain 6m leveä. Harjussa on aukko, jonka kautta järvet kohtaavat.
Nykytila ja suojelu
Järvi on luokiteltu tilaltaan hyväksi. Järvi on lievästi rehevä ja vesi on lievästi hapanta ja ruskeanväristä. Järvellä on huomattavia vedenkorkeuden vaihteluja varsinkin loppukesäisin, mutta pitkällä ajalla ei ole ollut huomattavaa laskua huomattavissa. Happitilanne järjessä on hyvä, joskin syvänteissä voi esiintyä kesäisin happikatoa.
Osa järvestä on yhdessä kansallispuiston kanssa luokiteltu Natura-2000 alueeksi. Valuma-alueelta löytyy suojeltavia luontotyyppejä, kuten boreaalisia lehtoja, keidassoita ja nevoja.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järven kalakanta on monipuolista ja runsasta. Järveen on istutettu haukea, järvi- ja planktonsiikaa, järvitaimenta, karppia, kirjolohta, kuhaa, lahnaa ja muikkua. Kuhaa ja planktonsiikaa on istutettu useammin kuin muita lajeja. Koekalastuksessa järvestä on saatu pääosin ahvenia, särkiä ja haukia. Vähemmän saatuja lajeja ovat made, lahna, kiiski, salakka ja muikku. Järvellä on myös toteutettu hoitokalastusta vuosina 2000-2002. Tulosten perusteella ei ole tarvetta suuremmalle hoitokalastukselle. Kuha ja hauki ovat lajeja jotka tuntuvat erityisesti viihtyvän järvessä. Vastaavasti siika ei menesty järvessä. Muikun esiintyminen viestii järven hyvästä kunnosta.
Liesjärvi on pääosin melko karu järvi eikä vesikasvillisuutta ole liiaksi. Joillakin lahdilla on suurempaa kasvustoa, mutta ei ongelmaksi asti. Jotkin ojansuut ovat rehevöityneet, josta ilmaversoiset ja kelluslehtiset ovat hyötyneet. Tiheimmin näitä lajeja kasvaa Joensuunlahdessa järven kaakkoisosassa. Järven eteläisessä osassa Taipaleenlahdella kukoistaa järvikorte- ja järviruokokasvit. Järven keskiosissa taas menestyy ulpukka ja uistinvita.
Järveltä on löydetty harvinaisena suvantonäkinsammal. Puhtaan veden tarvitsevien lajien monipuolinen esiintyvyys merkkaa vesistön hyvästä kunnosta. Vesipuitedirektiivin mukaisten vesikasvilajien esiintyvyyden heikkenemisen perusteella järven tila on hieman heikentynyt ja on direktiivin mukaan hyvän ja tyydyttävän välillä.
Liesjärvi on ennenkaikkea arvokas lintuvesi, jossa pesii mm. vaarantunut selkälokki. Tyypillisimpiä lintuja järvellä ovat iso- ja tukkakoskelo sekä eri sorsalajit. Muita järvellä tavattavia lajeja ovat harmaahaikara, kuikka, härkälintu, laulujoutsen, kanadanhanhi ja kalasääksi. Järvi on lisäksi tärkeä levähdyspaikka muuttolinnuille. Järven länsiosa ja viereinen Kyynärä.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järvestä nostettiin järvimalmia aina 1920-luvulle asti. Järvellä on myös harjoitettu puunuittoa.
Järvi kuuluu osana Liesjärven kansallispuistoon, joka on suosittu retkeilykohde. Järven kaakkoisosassa on Kortenniemi, jossa on Museoviraston suojelema Kortenniemen perinnetila nähtävyytenä.
Järvellä on runsaasti loma-asutusta ja järvi soveltuukin hyvin virkistyskäyttöön. Sinilevää ei ole havaittu häiritsevin määrin.
Tarut ja tositarinat
Järven itäosassa on Paskakannanlahti ja sen niemi Paskakanta.
