Kuohijärvi (35.782.1.001)
Järvi
Nimi: Kuohijärvi
Järvinumero: 35.782.1.001
Vesistöalue: Kuohijärven alue (35.782)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 3 473,96 ha
Syvyys: 33 m
Keskisyvyys: 9,65 m
Tilavuus: 335 068 000 m³0,335 km³ <br />335 068 000 000 l <br />
Rantaviiva: 115,75 km115 750 m <br />
Korkeustaso: 86,7 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Hämeenlinna, Pälkäne
Maakunta: Kanta-Hämeen maakunta, Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Kuohijärvi sijaitsee Kokemäenjoen valuma-alueella Hauhon reitin latvoilla, pääosin Kanta-Hämeessä, mutta pohjoispää on Pirkanmaan maakunnassa. Sen pinta-ala on 34,7 km². Keskisyvyys on 9,6 metriä ja suurin syvyys 33 metriä.
Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 592 km² ja järvisyys 22,6 %. Yli puolet tulovirtaamasta virtaa järveen Porraskosken kautta Nerosjärven alueelta (310 km²), jonka latvoilla on Vesijaon bifurkaatio.
Kuohijärven vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä jaksoilta 1911-1932 ja 2002-2009. Keskivedenkorkeus on ollut N60+ 86,647 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 51 cm.
Kuohijärvi laskee Kuohijoen kautta Kukkiaan. Järvillä on korkeuseroa vain muutama sentti.
Nykytila ja suojelu
Kuohijärvi sijaitsee Lammilla, Hämeenlinnan kaupungissa. Sen rantaviivan pituus on 116 kilometriä ja vesiala 35 km2. Järvessä on 27 saarta, joiden pinta-ala on yhteensä 21 km2. Kuohijärven suurin syvyys on 33 m ja sen keskisyvyys on noin 9,6 m. Järven ekologinen tila on luokiteltu erinomaiseksi.
Kuohijärven veden kokonaistyppi- ja fosforipitoisuus ovat niukkaravinteiselle järvelle tyypillisiä. Myös a-klorofyllin määrä ilmentää niukkaravinteisuutta. Veden väriarvot kuvastavat lievää humuspitoisuutta. Puskurikyky happamoitumista vastaan on tyydyttävä. Useimpina vuosina syvänteen alusvedessä on ollut happea jäljellä sekä loppukesällä, että kevättalvella niin paljon, ettei happikatoa ole syntynyt.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järvessä eläviä kalalajeja ovat muun muassa ahven, taimen, muikku, lahna, kuha ja ankerias.