Suolijärvi (35.242.1.014)
Järvi
Nimi: Suolijärvi
Järvinumero: 35.242.1.014
Vesistöalue: Höytämönjärven valuma-alue (35.242)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 20,46 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 3,98 km3 980 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Tampere
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Suolijärvi sijaitsee Tampereella Hervannan kaupunginosassa. Järvellä on pinta-alaa 20,5ha ja syvyyttä sillä on 9m.
Nykytila ja suojelu
Järven veden laatua on tutkittu vuosina 1980-2010. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen ELY-keskus, Tampereen kaupunki, Turun yliopisto, Kunnallinen ympäristöviranomainen ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys. Kaikkiaan näytteitä on otettu 46 kertaa.
Mittauksien tuloksissa ilmeni jonkin verran vaihtelua varsinkin talvi-kesä näytteiden välillä, joka on ihan normaalia. Hapen kyllästysaste oli päällysvedessä keskimäärin 75%, vaihteluvälin ollessa 31-101%. Alusvedessä esiintyi muutaman kerran hapettomuutta. Keskimäärin happea oli 8,5m syvyydessä 16%.
Kokonaistyppipitoisuutta mitattiin vasta vuonna 2006, jolloin pitoisuus oli päällysvedessä 400µg/l ja alusvedessä 1070µg/l. Keskimäärin typpeä oli päällysvedessä 430µg/l ja alusvedessä 977µg/l. Kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 12,8µg/l ja alusvedessä 29,5µg/l. Näkösyvyys on ollut keskimäärin 3,2m aikavälillä 2006-2009.
Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Suolijärven veden laatu olisi kokonaisfosforipitoisuuden mukaan hyvällä tasolla (<30µg/l).
Järveä kuormittaa pääasiassa lähiasutus ja järven virkistyskäyttö. Aikaisemmin lähellä sijainnut kaatopaikka kuormitti jätevesillään järveä, kuten myös Hervannan kaupunginosan rakentaminen. Järven välitön läheisyys on jätetty kaavoituksen ulkopuolelle.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järvessä elää ainakin hauki, ahven, särki, siika ja kiiski.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Joskus uimarien toimesta uimarannalla havaittiin irtonainen käsi vedessä.