Vähä-Haiskari (21.031.1.009)
Järvi
Nimi: Vähä-Haiskari
Järvinumero: 21.031.1.009
Vesistöalue: Kytäjoen alaosan alue (21.031)
Päävesistö: Vantaa (21)
Perustiedot
Pinta-ala: 4,01 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 1,07 km1 070 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Hyvinkää
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Lampi ja sen ympäristö
Keskellä Kytäjä-Usmin metsäaluetta on metsälampien alue, jossa yhden lampiketjun muodostavat pieni Haiskarinpoika, Vähä-Haiskari ja Iso-Haiskari. Niiden vedet päätyvät Kytäjokeen. Lampien valuma-alue on metsien peittämää, osittain soistunutta moreeni- ja kalliomaastoa sekä turvetta. Vähä-Haiskarin rannoilla on tehty avohakkuita 2000-luvun alussa. Nyt Vähä- ja Iso-Haiskarin rantavyöhykkeet ovat Luonnonsuojelulain (1096/1996) 10 § ja 24 § perusteella suojeltua Kytäjän luonnonsuojelualuetta, missä rakentaminen eikä metsähakkuut ole sallittua.
Vähä-Haiskari on pinta-alaltaan 4 ha ja sen valuma-alue on noin 32 ha. Syvyyttä lammessa on 6 metriä. Vähä-Haiskari on kokonsa, valuma-alueensa ja syvyytensä perusteella sen lounaispuolella olevaa Kolmiperslammia vastaava.
Lampi, yhdessä muiden Kytäjä-Usmin alueen metsälampien kanssa, tarjoavat hienon virkistäytymisympäristön, missä voi nauttia luonnonrauhasta. Lampien pitkäaikainen vedenlaatuseuranta antaa arvokasta tietoa ympäristön tilassa tapahtuvista muutoksista.
Veden laatu
Vähä-Haiskarin syvänteen vedenlaatua on seurattu vuonna 2007 osana Hyvinkään pintavesien seurantaa. Aikaisemmat näytteet ovat vuosilta 1984 ja 1997. Vesisyvyyttä lammen keskiosan havaintopaikalla on lähes 6 metriä.
Vähä-Haiskarissa vesi on kirkasta, ruskeaa humusvettä pH-arvon osoittaessa lievää happamuutta. Päällysveden väriluku oli kesällä 1997 ja 2006 80 mg Pt/l. Kesällä 2006 veden näkösyvyydeksi mitattiin 180 cm. Iso-Haiskarissa ja Kolmiperslammessa näkösyvyydet olivat 140 cm.
Kevään ja syksyn täyskiertojen jälkeen Vähä-Haiskariin muodostui lämpötilakerrostuneisuus, ja happi väheni alusvedestä. Kesän seurantakerralla alusvesi oli täysin hapeton.
Kokonaisfosforipitoisuus mittaa veden epäorgaanista ja orgaaniseen aineeseen sitoutunutta fosforia. Vähä-Haiskarin päällysvedessä fosforipitoisuus oli talvella 11 µg/l ja kesällä 20 µg/l. Alusveden hapettomuudesta huolimatta ravinnepitoisuudet olivat vain vähän koholla lammen alusvedessä. Fosforipitoisuuksien perusteellä Vähä-Haiskari oli vain lievästi rehevä. Typpi on toinen järven rehevyyttä säätelevä kasviravinne. Vähä-Haiskarin ruskeassa päällysvedessä typpeä on ollut 500-700 µg/l, alusvedessä hieman enemmän.
Lammen ravinteita hyödyntävien planktisten levien määrää kuvaava klorofylli a-pitoisuus oli 2006 elokuussa 26 µg/l, eli rehevän veden tasoa. Syyskuussa 1997 leväpitoisuus oli 38 µg/l. Pitoisuudet ovat varsin korkeita lammen ravinnetasoon verrattuna. Hapettomaan alusveteen vapautui leville käyttökelpoisia ravinteita, joita vertikaalisuunnassa vaeltavat levät, esim. ruskeissa vesissä tavattu limalevä Gonyostomum semen, voi hyödyntää.
Reitit ja paikat
Kytäjä-Usmin ulkoilualue ja luonto
Usminjärven länsipuolelta Suolijärvelle asti ulottuva Kytäjä-Usmin ulkoilualueen luonto- ja retkikohteet tarjoavat hienot puitteet luonnossa liikkumiseen. Alueen vesistöt, metsät ja kalliot ovat monimuotoinen ympäristö retkeilyyn ja virkistymiseen. Alue on Natura 2000-verkostossa. Natura-alueen arvo perustuu ennen kaikkea laajaan, rakentamattomaan luontokokonaisuuteen, jollainen on tiheään asutulla Uudellamaalla ainutlaatuinen. Alueella esiintyy luonto- ja lintudirektiivien lajeja sekä useita luontodirektiivin luontotyyppejä. Alueelta on tavattu useita Uudellamaalla uhanalaisia kasvilajeja.
Iso-Haiskarin luoteisrannalla, lähellä metsäautotietä pitkin kulkevaa Kytäjä-Usmin ulkoilureittiä on leiripaikka. Rannalta löytyy uimalaituri, nuotiopaikka, eväspöytä, käymälä ja laavu. Paikkaa ylläpitää Hyvinkään kaupunki.
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
Vedenlaadun seurannan raportit
