Kaveton (21.033.1.014)
Järvi
Nimi: Kaveton
Järvinumero: 21.033.1.014
Vesistöalue: Suolijärven - Hirvijärven valuma-alue (21.033)
Päävesistö: Vantaa (21)
Perustiedot
Pinta-ala: 10,61 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 2,36 km2 360 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Hyvinkää
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järvi ja sen ympäristö
Pitkänomaiseen, pinta-alaltaan lähes 11 hehtaarin Kaveton -lampeen vedet kertyvät noin 100 hehtaarin metsäiseltä valuma-alueelta, jossa sijaitsevat Kirjavat -lammet. Kavettomasta vesi virtaa Hirvikorvensuon kautta Hirvijärveen.
Lammen länsirannalla, Punamultakallion reunassa, on Kavettoman tila. Tilan läheisyyteen ja lammen koillispään rantaan on suunniteltu uutta vapaa-ajanasuntojen korttelialuetta, yhteensä kuudelle vapaa-ajan kiinteistölle. Lammen muut rannat ovat pääosin Luonnonsuojelulain (1096/1996) 10 § ja 24 § perusteella suojeltua Kytäjän luonnosuojelualue korjattu Kytäjän luonnonsuojelualuetta.
Kavettoman eteläosan rannat ja lammen vesialue ovat osa Kytäjä-Usmin Natura2000-verkostossa, jonka arvo perustuu ennen kaikkea laajaan, rakentamattomaan luontokokonaisuuteen, jollainen on tiheään asutulla Uudellamaalla ainutlaatuinen. Alueella esiintyy luonto- ja lintudirektiivien lajeja sekä useita luontodirektiivin luontotyyppejä. Alueelta on tavattu useita Uudellamaalla uhanalaisia kasvilajeja.
Veden laatu
Noin 11 metrisessä Kavettoman syvänteessä, on seurattu lammen veden laatua kuuden vuoden välein osana Hyvinkään pintavesien seurantaa, viimeksi 2012. Näytteet on otettu päällysvedestä (1 m) sekä alusvedestä (10,5 m).
Kavettomassa vesi oli ruskeaa, väriluku 100-130 mg Pt/l, ja selvästi hapanta, pH alle 6. Veden puskurikykyä happamoitumista vastaan mittaava alkaliniteettiarvo oli päällysvedessä huonolla tasolla. Tilanne oli selvästi vuotta 2006 huonompi, mutta vuosia 1984 ja 1997 parempi. Seurantavuosien 2006 ja 2012 välillä pintaveden pH-arvoissa oli todettavissa talvella vain lievä lasku, pH 5,8 → pH 5,6.
Happamoitumisen seurauksena kalojen lajimäärä vesistöissä vähenee. Sellaisissa Suomen järvissä, joiden pH on alle 5, kalalajeja on vain muutama. pH:n ollessa yli 6 lajimäärä on kasvaa. Happamoituneen järven yleisin laji on ahven, mutta myös kiiski ja hauki selviytyvät happamoituneissa järvissä. Ahvenkannoissa tapahtuu muutoksia, kun keskimääräinen pH on 5, ja särkikannoissa kun pH on 5,5 - 6. Happamuutta suhteellisen hyvin kestävä ahven häviää järvistä, joiden keskimääräinen happamuus on 4,8 ja särki vastaavasti happamuudessa 5,5.
Happitilanne Kavettomassa oli hyvä. Myös lammen alusvedessä, yli 10 metrin syvyydessä, happea oli jäljellä molemmilla seurantakerroilla yli 3 mg/l. Näyttää siltä, että lammen happivarat eivät rajoittaneet kalojen elinolosuhteita.
Ravinteisuudeltaan Kaveton on lievästi rehevä, päällysvedessä kokonaisfosforipitoisuus oli kesällä 19 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 550 µg/l. Pitoisuudet olivat hieman edeltävää seurantakertaa matalampia. Alusvedessä on ravinteita päällysvettä enemmän.
Kavettomassa vesi oli kirkasta. Kesällä 2012 näkösyvyydeksi mitattiin 1,3 metriä. Kesän näytekerralla päällysvedessä (0-2 m) klorofylli a-pitoisuus oli 11 mg/l. Edellisellä seurantakerralla pitoisuus oli 31 µg/l eli erittäin rehevän veden tasoa. Pienessä lammessa leväpitoisuudet voivat vaihdella nopeasti esim. sateiden jälkeen, kun valumavedet tuovat lisäravinteita valuma-alueelta.
Alueen luonto
Kaveton ympäristöinen on määritelty Hyvinkään hiljaisiksi alueiksi. Lammen lähimetsät ovat säästyneet metsähakkuilta. Luonnonsuojelulain (1096/1996) 10 § ja 24 § perusteella suojeltu Kytäjän luonnonsuojelualue estää metsähakkuut Kavottoman ja Kirjavat-lampien läheisyydessä.
Kavettoman alueella on tehty mm. rantakaavoitukseen liittyviä luontoselvityksiä. Linnustoa alueella on kartoitettu 2007-2011. Kavettoman rannoilla liikuttaessa korviin voi kantautua kevättalvella niin metson kuin teerenkin soidinäänet ja kesällä kaakkurin huuto Kirjavat-lampien suunnalta. Nämä ja myös mm. pyy, palokärki, harmaapäätikka, viirupöllö, mehiläishaukka ja kehrääjä ovat alueen linnustoa.
Reitit ja paikat
Kavettoman ja Kirjavat-lampien pohjoispuolitse menee Kenkiäntieltä alkava, puomilla suljettu metsäautotie. Tien toinen pää on myös puomitettu. Kavettoman eteläpuolella on viime vuosina tehty metsähakkuita ja myös sinne johtaa metsäautotie.
