Valvatus (04.213.1.002)

19 620 m <br />

Valvatus on melko iso järvi Vuoksi (04) -päävesistössä. Se sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa ja kuuluu Pohjois-Savon ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Valvatus
Järvinumero: 04.213.1.002
Vesistöalue: Kanavan - Kolmanjoen valuma-alue (04.213)
Päävesistö: Vuoksi (04)

Perustiedot

Pinta-ala: 302,94 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 19,62 km19 620 m <br />
Korkeustaso: 78,2 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Joroinen
Maakunta: Pohjois-Savon maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

400x600px

Valvatus (04.213.1.002)/­Valtakunnallinen sinileväseuranta

5. kesäkuu 2018 11:57

Ei levää

Kaikki kuvat järveltä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Järven suurin syvyys on 7,6 metriä, joka sijaitsee Ukonselällä ja matalahkot lahdet, joiden syvyys on 0,9 metriä - 1,7 metriä sijaitsevat järven länsiosassa. Suurimmat järveen laskevat joet ovat Havussalmenjoki, Kirkkojoki / Kollinjoki, Särkijärven laskupuro ja Järvikylän kosteikko-oja.

Nykytila ja suojelu

Järvi on ruskeavetinen ja rehevä. Sen vedenlaatu on tyydyttävä ja järveen kohdistuva ulkoinen kuormitus on hajakuormitusta. Historiatietojen perusteella järven näkösyvyys on vähentynyt ja fosforikuormitus on lisääntynyt (Lähde: Valvatusjärven kosteikkojen yleissuunnitelma 2013).

Tarut ja tositarinat

Artikkeli Erälehti.fi: Arin kalahatusta 16.11.2011. Kun isoisä järven laski. http://eralehti.fi/arinkalahatusta/2011/11/16/kun-isoisa-jarven-laski/

Tuomas Teittinen ja Juho Oksman saivat vuonna 1855 Joroisten pitäjänkokouksen väen suostuteltua siihen, että Valvatuksen pintaa oli laskettava. Järven pohjasta oli tarkoitus paljastaa lisää viljelykseen kelpaavaa maata. Tuomas lupasi kaivattaa kanavan omalla kustannuksellaan järven kaakkoispuolella olevaan Pappilanlampeen ja siitä tien yli Värjärinlampeen. Teittinen odotti saavansa hyötyä myös vesivoimasta ja Oksman uusista kalapaikoista.

Kaivettu pienehkö oja alkoi kuitenkin heinäkuun puolivälissä 1861 syöpyä isommaksi ja kohta sen paikalla kohisi yli 50 leveä ja monta metriä syvä kanava. Valvatuksen pinta laski kolmessa päivässä noin 6 metriä ja sen pinta-ala hupeni kolmannekseen alkuperäisestä. Järven saarista parikymmentä liittyi mantereeseen ja rantaviiva siirtyi jopa kaksi kilometriä. Värjärinlammen rantamilla asuneen pitäjänvärjäri Henrik Grönroosin mökki tuhoutui siinä sivussa. Vesijättöä paljastui noin 1000 hehtaaria ja suurin osa siitä otettiin viljelykseen. Eikä Valvatuksen sorkkiminen siihen jäänyt. Koska rantapellot olivat veden vaivaamia, laskettiin jämäjärven pintaa vielä 1940-luvulla noin metrillä. Muutosten seurauksena Valvatuksen pinta-ala hupeni nykyiseen noin 300 hehtaariin.

Nykyään Valvatus kärsii, kuten arvata saattaa, melkoisesti muun muassa maatalouden aiheuttamista ongelmista. Voi Valvatusta, voi!

Lähteet: http://www.hymy.fi/luontosarja/maailmanlopun-jarvenlaskut Joroisten Historia 1 (Raimo Viikki 2003) Wikipedia, hakusana ”Järvenlasku” Vuoksi, Luonto ja ihminen vesistön muovaajana (Ossi Seppovaara 1984)