Simojärvi (yhd.)

Simojärvi on iso järvi Simojoki (64) -päävesistössä. Se sijaitsee Lapin maakunnassa ja kuuluu Lapin ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Simojärvi
Järvinumero: 64.051.1.001, 64.052.1.001
Vesistöalue: Pajuselän - Näskänselän alue (64.051), Isoselän - Soppananselän alue (64.052)
Päävesistö: Simojoki (64)

Perustiedot

Pinta-ala: 8 993,29 ha
Syvyys: 27 m
Keskisyvyys: 5 m
Tilavuus: 449 664 000 m³0,45 km³ <br />449 664 000 000 l <br />
Rantaviiva: 239,115 km239 115 m <br />
Korkeustaso: 176,3 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Ranua
Maakunta: Lapin maakunta
ELY-keskus: Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kemijoen vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Simojärvi (yhd.)/Taipaleenlahti

11. heinäkuu 2018 12:37

Kuva

Kaikki kuvat järveltä

Viranomainen

Asiantuntija

Kokenut

Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Simojärvi sijaitsee nimikkojokensa latvoilla Ranualla, Lapin maakunnassa. Sen pinta-ala on 89,9 km², Suomen järvien pinta-alatilastossa se on sijalla 48. Suurin syvyys on 27 m (mitattu Soppananselällä Porosaaren itäpuolella) ja keskisyvyys 5 m. Suurin saari on Porosaari, 458 ha. Muita suuria saaria ovat Karhusaari ja Kenttäsaari Näskänselän ja Pajuselän välissä, Koivusaari Välttämönselällä, Selkäsaaret Soppananselällä sekä Lamanginsaari Isoselällä. Saaria on järvellä yhteensä noin 40 kappaletta. (Wikipedia).

Valuma-alue on järvi mukaan lukien 630 km² ja järvisyys 18,0 %. Suurimmat järveen laskevat joet ovat Paasonjoki (98 km²) ja Vahonjoki (96 km²).

Simojärvi on liuskaisen muotoinen ja se on suuntaunut luode–kaakko-suuntaisesti. Järven suurimmat selät ovat Isoselkä, Soppananselkä ja Vohonselkä järven eteläosassa, Pajuselkä ja Näskänselkä pohjoisessa sekä Välttämönselkä lännessä. Järven rantaviiva on 239 kilometriä pitkä ja se on melko mutkainen. Kapea Kultisalmi jakaa järven miltei kahtia, ja erottaa pohjoisen ja eteläisen järvialtaan. Välttämönsalmi erottaa Välttämönselän lännessä muista selistä. Suuria järven rantaviivaa mutkistavia niemiä ovat Kaariniemi, Olangonniemi, Korteniemi, Jyriniemi, Mustaniemi sekä Aittoniemi. (Wikipedia).

Vedenkorkeus

Simojärven vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä vuodesta 1962 alkaen. Keskivedenkorkeus tällä jaksolla on ollut N60+ 176,19 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 62 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 177,16 m (kesäkuussa 1973) ja alin N60+ 175,65 m (syyskuussa 1962), joten äärivaihtelu on ollut 151 cm.

Nykytila ja suojelu

Simojärven vedenlaatu on Kultisalmen eteläpuolella erinomainen. Kultisalmen pohjoispuolen (mm. Näskänselän, Pajuselän ja Välttämönselän) osalta vedenlaatu on hyvä. Simojärven vedessä on lievä humusleima. Rehevyystasoltaan järvi on karu. (Wikipedia).

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Kuha on istutettu järveen. Ahven, made, muikki, järvitaimen, siika ja särki kuuluvat järven luontaiseen kalakantaan.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Taimen- ja kuhaistutusten ansiosta Simojärvi on saavuttanut suosiota vetouistelukohteena. Järvellä järjestetään vuosittain Suomen suurimpiin soutamalla tapahtuviin vetouistelukilpailuihin kuuluva Kultainen Taimen, jonka pääpalkintona on mökkitontti. Simojärvi sopii hyvin myös perheretkeilyyn, alueella on esimerkiksi vuokrakämppiä, laavuja ja useita veneiden vesillelaskupaikkoja ja moottorikelkkareittejä. Vakinaisen asutuksen lisäksi Simojärven ympärille on kertynyt myös suuri määrä kesämökkejä, suuri osa Ranuan vapaa-ajan asunnoista sijaitseekin Simojärven rannalla. (Länsirannan Erä r.y).

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla

https://fi.wikipedia.org/wiki/Simoj%C3%A4rvi http://www.lansirannanera.net/Simoj%C3%A4rvi-info.php