Kuortaneenjärvi (44.041.1.001)

49 738 200 m³ <br />0,0497 km³ <br />49 738 200 000 l <br />

33 780 m <br />

Järven perustiedot

Järvi

• Nimi: Kuortaneenjärvi
• Järvinumero: 44.041.1.001
• Vesistöalue: Kuortaneenjärven alue (44.041)
• Päävesistö: Lapuanjoki (44)
• Ekologinen tila: tyydyttävä

Perustiedot

• Pinta-ala: 1 488,15 ha
• Syvyys: 16,2 m
• Keskisyvyys: 3,34 m
• Tilavuus: 49 738 200 m³0,0497 km³ <br />49 738 200 000 l <br />
• Rantaviiva: 33,78 km33 780 m <br />
• Korkeustaso: 75,8 m

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Kuortane
• Maakunta: Etelä-Pohjanmaan maakunta
• ELY-keskus: Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

22. heinäkuu 2025 18:25 Ei levää Valtakunnallinen sinileväseuranta

18. heinäkuu 2025 13:41 Hieman levää Kirkkoranta

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Vesistöennusteet

• Kuortaneenjärvi (vesi.fi)

Kuvat

Kuortaneenjärvi (44.041.1.001)/­Kirkkoranta

9. heinäkuu 2025 10:14

Runsaasti levää

Kaikki kuvat järveltä

Järven erityispiirteet

Kuortaneenjärvi sijaitsee Lapuanjoen vesistössö Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Sen ala on 14,9 km², se on maakunnan järvistä viidenneksi suurin. Keskisyvyys on 3,3 metriä ja suurin syvyys 16 metriä. Järven pisin selkäon huimat 18 km pitkä ja 5 km leveä. Järven ainoan saaren nimi on Honkisaari.

Valuma-alue järven luusuassa on 1266 km² ja järvisyys 4,6 %. valtaosan valuma-alueesta muodostaa Lapuanjoen yläjuoksu, 1061 km². Järveen laskee myös Kaarankajoki, 120 km².

Näsijärven ja sen yläpuolisen Iso-Tarjanneveden sekä Toisveden lasku-uomana oli Lapuanjoki noin 4000–6000 vuotta sitten. Kuortaneenjärvi oli tuolloin aluksi vielä merenlahtena, mutta ehti itsenäistyä ennen kuin Suur-Lapuanjoki ehtyi, Tammerkosken synnyttyä.

Vedenkorkeus ja virtaama

Kuortaneenjärven vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1929 alkaen. Koko jakson keskivedenkorkeus on ollut N60+75,76 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 153 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+78,07 m (toukokuulta1936), alin N60+74,89 m (maaliskuulta 1979), joten äärivaihtelu on ollut 318 cm. – Järveä on säännöstelty tulvasuojelun tarpeisiin 1930-luvulta lähtien.

Jäähavainnot

Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1931–1932 alkaen ja havainnot päättyivät vuonna 1999, mutta ne on aloitettu jälleen. Havaintopaikka sijaitsee järven pohjoispäässä Lepistönselän ja Seuruksen välisessä kapeikossa, tiesillan kupeessa. Varhaisin jäätyminen on ollut 18. lokakuuta vuonna 1973, myöhäisin 18. joulukuuta 2006. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 19. huhtikuuta 1948 ja 26. toukokuuta 1941.

Nykytila ja suojelu

Kuortaneenjärvi on humuspitoinen ja sen ekologinen tila on tyydyttävä. Kuortaneenjärvi on viime vuosina kärsinytb rehevöitymisestä, joka ilmenee mm. sinileväkukintoina, kalakantojen ja kasvillisuuden muutoksina.

Kurtaneenjärven kunnon kohentamiseksi on toimittu aktiivisesti ja järvestä ympäristöineen on julkaistu monipuolinen tietoteos, Kuortaneenjärvi Lapuanjoen helmi.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Kuortaneenjärvi on ollut kauttaaikain hyvin tärkeä kalastusvesi. Entisinä aikoina Kuortaneenjärvellä harrastettiin kuoreen lippopyyntiä.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Kuortaneenjärven rannoilla on runsaasti asutusta ja mökkejä. Järven rannalla sijaitsee myös kuulu Kuortaneen urheiluopisto. Järven itäpäässä sijaitsee upea hiekkaranta joka tunnetaan nimellä Etelä-Pohjanmaan Riviera.

Tarut ja tositarinat

Kuortaneenjärven rannoilla on ollut asutusta jo kivikaudella. Alueelta on löydetty kivikautisia esineitä, kuten tuura ja verkonpainot. Ruonansillan kupeesta on löydetty muinaisen liistekatiskan jäänteet. 1500-luvulla kirjoitetuista järveä koskevista merkinnöistä on selvinnyt, että järveä kutsuttu mm. nimillä Kurtanajärvi, Kurdhanajärvi ja Kurttanajärvi.

Perimätiedon mukaan venäläiset varastivat isonvihan aikaan Lapuan kaikista kappeleista kirkonkellot. Kurtaneen kirkonkello oli saatu pelastettua ja upotettu turvaan Konttelinkarille. Kelloa on yritetty tuloksettomasti etsiä järven pohjasta.

Eri lähteistä on tietoa ns. Kuortaneenjärven palosta. Erään tarinan mukaan palo olisi saanut alkunsa varastoidusta tervasta. Järven rannalle oli varastoituna 400 tynnyriä tervaa odottamaan kuljetusta. Ne olivat syttyneet tuleen ja palava terva oli pässyt juoksemaan järveen laajoille alueille. Tästä tapahtumasta muistona on vielä kolme liekkiä kuvattuna Kuortaneen kunnan vaakunassa.

Aiheesta muualla

• Kuortaneenjärvi - Lapuanjoen helmi (pdf-julkaisu, ymparisto.fi)