Eräjärvi (35.726.1.001)
Järvi
Nimi: Eräjärvi
Järvinumero: 35.726.1.001
Vesistöalue: Uiherlanjoen valuma-alue (35.726)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 835,2 ha
Syvyys: 10 m
Keskisyvyys: 2,12 m
Tilavuus: 17 665 200 m³0,0177 km³ <br />17 665 200 000 l <br />
Rantaviiva: 39,56 km39 560 m <br />
Korkeustaso: 87 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Orivesi (kunta)
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Eräjärvi sijaitsee Oriveden kaupungista 14km kaakkoon. Järvellä on pinta-alaa 8,35km² ja syvyyttä enimmillään noin 16m. Järvne keskisyvyys on 2,12m. Keskimääräinen veden viipymä järvessä on 2,8 vuotta. Järven valuma-alue on kooltaan 62km² ja se koostuu suurimmaksi osaksi metsästä. Lähivaluma-alueella harjoitetaan voimaperäsitä maataloutta, joka vaikuttaa järven tilaan. Peltojen osuus valuma-alueesta on noin 20%.
Oriveden kaupungin jätevedet laskevat järveen, kuljettuaan ensin puhdistamon läpi. Vuoteen 1990 asti paikallinen Osuusmeijeri johti jätevetensä järveen. Puhdistetut jätevedet laskevat Kaupinsaaren eteläpuolelle.
Järven vesi on väriltään lievän ruskeaa. Veden humuksen määrä on pieni. Järvi on voimakkaasti rehevöitynyt ja sisäinen kuormitus on ajoittain voimakasta. Happikadot ovat järven syvänteissä lähes säännöllisiä. Rehevyyden arvellaan olevan peräisin voimakkaasta hajakuormituksesta.
Nykytila ja suojelu
Ympäristötiedon hallintajärjestelmän (Hertta-tietokannan) mukaan järvellä on otettu vedenlaatu näytteitä 169 kertaa vuosina 1964-2014. Näytteenottajina ovat toimineet kunnallinen ympäristöviranomainen, Hämeen- ja Pirkanmaan ELY-keskukset sekä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys.
Klorofylli a:n ja kokonaisfosforin pitoisuudet (μg/l) veden pintakerroksessa (0-2 m) Eräjärven Kauppilanselällä kasvukauden aikana v. 1994-2014. Eräjärvi on tyypitelty matalaksi humusjärveksi (Mh), jossa hyvän vedenlaadun saavuttamiseksi klorofylli a:n pitoisuuden tulee olla alle 20 μg/l ja kokonaisfosforin alle 40 μg/l.
Kauppilanselkä
Mittauksista 72kpl tehtiin Kauppilanselällä noin 250m Eerolansaaresta pohjoiseen. Mittauspaikalla on 15,5m syvää. Tietokannan mukaan tässä järven osassa on toteutettu tai on vielä käynnissä seuraavat hankkeet: Alueellinen vesienseuranta S A Maa- ja metsätalouden kuormituksen ja sen vesistövaikutusten seuranta S A Maa- ja metsätalouden kuormituksen ja sen vaikutusten seuranta S V
Mittauksissa hapen kyllästysaste oli päällysvedessä 78,6% ja alusvedessä 11,8%. Päällysvedessä on esiintynyt ylikyllästyneisyyttä ainakin kahdeksassa mittauksessa. Alusvedessä puolestaan on usein hapettomuutta ja vakavaa happivajetta. Noin 23% mittauksista on alusvedestä mitattu yli 10% hapen kyllästyneisyyttä.
Veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut päällysvedessä keskimäärin 26µg/l ja alusvedessä 70µg/l. Johtuen em. alusveden hapettomuuksista on kokonaisfosforipitoisuus noussut usein hyvinkin korkeisiin pitoisuuksiin. Kaikkiaan 11 kertaa on mitattu yli yli 100µg/l pitoisuuksia alusvedestä ja korkein mitattu pitoisuus oli 420µg/l vuoden 2009 alkutalvesta.
Kokonaistyppipitoisuus on ollut päällysvedessä 739µg/l ja alusvedessä 1451µg/l. Keskimääräinen näkösyvyys oli mittauksissa 1,7m.
Pappilansaaret
Mittauksista 42kpl tehtiin noin 300m Pappilansaarista koilliseen. Tällä mittauspaikalla on 9,7m syvää.
Tämän mittauspisteen mittauksissa hapen kyllästysaste oli päällysvedessä keskimäärin 72% ja alusvedessä 32%. Alusveden hapettomuus on yleistynyt viime vuosina. Veden kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 28,2µg/l. Alusvedessä fosforia oli keskimäärin 51,8µg/l ja vaikka hapettomuutta ilmeni useaan otteeseen, ei edellisen mittauspaikan mukaisesti yli 100µg/l pitoisuuksia esiintynyt kuin vain kaksi kertaa vuosina 1991 ja 2000. Voi olla, että avoveden alueella vesi sekoittuu pohjaa myöden niin ettei korkeita pitoisuuksia kertynyt yhteen kohtaan vaan ne leviävät laajemmalle ja lahdelmiin.
Veden kokonaistyppipitoisuus oli päällysvedessä 810µg/l ja alusvedessä 1369µg/l. Alusvedestä mitattiin muutaman kerran erittäin korkeita typen pitoisuuksia, kuten 4800µg/l vuonna 2011. Keksimääräinen näkösyvyys oli tällä paikalla 1,76m.
Kaupinsaari
Mittauksista 37kpl tehtiin Kaupinsaaresta 370m lounaaseen lahdelmassa. Mittauspaikalla on 4,8m syvää. Näkösyvyys on ollut keskimäärin 1,5m.
Hapen kyllästysaste oli päällysvedessä keskimäärin 63% ja alusvedessä 27%. Päällysvedessä ei esiintynyt ylikyllästyneisyyttä, mutta toisaalta alle 60% kyllästyneisyyttä mitattiin 15 mittauksessa. Lähes puolet mittauksista osoitti alusveden olleen hapetonta.
Alusveden hapettomuus vastaavasti nosti fosforin pitoisuuksia, koska fosfori pääsee liukenemaan veteen pohjasedimenteistä hapettomissa olosuhteissa. Alusveden kokonaisfosforipitoisuus oli keskimäärin 129µg/l ja korkein mitattu pitoisuus oli 420µg/l vuoden 2003 lopputalvesta. Yli 100µg/l pitoisuuksia mitattiin alusvedestä 13 kertaa eli 35% mittauksista. Päällysveden keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus oli maltillisempi 27µg/l.
Kokonaistyppipitoisuus oli päällysvedessä 854µg/l ja alusvedessä 1443µg/l. Alusvedessä esiintyi huomattavankin korkeita typen pitoisuuksia ja yli 1000µg/l pitoisuuksia mitattiinkin 18 kertaa, joista 11kpl oli yli 2000µg/l.
Edellä mainittuihin tuloksiin verrattuna sanottakoon, että pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan vedenlaatu on tyydyttävä, jos kokonaisfosforipitoisuus on 30-50µg/l, välttävä pitoisuuden ollessa 50-100µg/l ja huono pitoisuuden ylittäessä 100µg/l.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järvellä toteutettiin kesällä 2007 koekalastus Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimesta. Koekalastuksen tulosten perusteella järvi on särkivoittoinen, joskin ahvenen ja kuhan kannat ovat kohtuulliset. Paikallisten mukaan järven haukikanta on vahva, mutta kuhan kanta taantumassa. Muita kalalajeja koekalastuksessa saatiin olivat kiiski, salakka, pasuri, lahna ja sorva.
Järvelle on istutettu ainakin kuhaa ja siikaa.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järvi soveltuu virkistykäyttöö tyydyttävästi. Virkistyskäyttöarvoa heikentävät mm. ajoittain esiintyvät voimakkaat leväkukinnot.
