Iso Tervajärvi (35.577.1.001)

3 460 m <br />

Iso Tervajärvi on keskikokoinen järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Se sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa ja kuuluu Pirkanmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Iso Tervajärvi
Järvinumero: 35.577.1.001
Vesistöalue: Tervajärven valuma-alue (35.577)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)

Perustiedot

Pinta-ala: 18,22 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 3,46 km3 460 m <br />
Korkeustaso:

Hallinnolliset alueet

Kunta: Ylöjärvi
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Iso Tervajärvi sijaitsee, Kurun suuriin vesistöihin kuuluvan, Aurejärven pohjoispään tuntumassa vesistöalueella nro 35.577. Valuma-alueen koko ennen Aurejärveä on 25,63 km², joka muodostuu suurelta osin Iso Tervajärven valuma-alueesta (noin 24,5 km²).

Valuma-alueella on metsää, suota ja pienempiä järviä sekä järven länsipuolella pieniä peltolaikkuja ja pohjoispuolella myös turvetuotantoaluetta. Viimeksi mainitun Vapo Oy:n Talasnevan turvetuotantoalueen tuotantokuntoisen alueen pinta-ala on nykyisellään runsaat 60 ha ja siltä tulevat valumavedet kohottavat osaltaan vesistön ravinnepitoisuuksia.

Maksimisyvyys: 8,9 m

Veden keskiviipymä: 28 vrk

© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys

Nykytila ja suojelu

Turvetuotannon harjoittamisesta huolimatta Iso Tervajärvi ei kuulu säännöllisen veden laadun seurannan piiriin, vaan veden laatu on tutkittu vain vuosina 1989, 1994 ja 2011.

Happitilanne oli talvella 1994 tyydyttävällä tasolla, sillä happi oli kulunut lähes loppuun pohjan läheltä. Talvella 1989 happitilanne oli parempi ja sitä voitiin pitää jopa varsin hyvänä. Talvella 2011 happitilanne oli korkeintaan tyydyttävää tasoa, sillä happivaje oli pintavedessä tuntuva. Aivan syvimmästä vesikerroksesta on käytettävissä tutkimustuloksia vain vuodelta 1994. Myöskään kesätilanteesta ei ole tietoa. Käytettävissä olevien tulosten perusteella Ison Tervajärven happitalous voidaan arvioida kokonaisuutena tyydyttäväksi.

Veden erittäin tumma väri ja voimakas humusleima osoittavat Ison Tervajärven kuuluvan suojärviin, joissa lisäksi veden pH on alhainen. Happamat veden virtaavat Isosta Tervajärvestä edelleen Aurejärveen, jonka selkävesillä veden happamuustaso on pysynyt vielä muikulle riittävänä. Päällysvedestä mitatut fosforipitoisuudet ovat osoittaneet merkittävää rehevöitymistä. Runsas humuksen määrä on kohottanut myös typpipitoisuutta luonnontasoa suuremmaksi. Talvella 2011 fosforipitoisuudet olivat aiempaa pienemmät, mikä selittyi talven 2011 sääolosuhteilla, sillä valumat olivat talven kuluessa keskimääräistä pienemmät pakkaskelien vuoksi. Rehevyysongelmia voi esiintyä myös kesäaikana.

Ison Tervajärven tilaa voidaan pitää virkistyskäytön kannalta lähinnä välttävänä. Virkistyskelpoisuutta alentavat suuri humuksen määrä, kohonnut rehevyystaso sekä etenkin kala- ja raputalouden osalta myös veden alhainen happamuustaso.

© Kokemäenjoen vesistön vesienhoitoyhdistys