Kolmiloppi (35.593.1.021)

3 590 m <br />

Kolmiloppi on keskikokoinen järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Se sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa ja kuuluu Pirkanmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Kolmiloppi
Järvinumero: 35.593.1.021
Vesistöalue: Karhejärven valuma-alue (35.593)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)

Perustiedot

Pinta-ala: 22,95 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 3,59 km3 590 m <br />
Korkeustaso:

Hallinnolliset alueet

Kunta: Ylöjärvi
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Kolmiloppi sijaitsee Lopenkulman kylässä. Kolmilopin vedet laskevat Ahvenusjärven ja Karhelammin kautta Karhejärven pohjoisosaan. Kolmiloppiin laskevat Rokkalammin ja Kivijärven vedet. Valuma-alue on pääosin suota ja karua metsämaastoa, mutta etenkin järven lähivaluma-alueella sijaitsee myös melko runsaasti peltoa.

Maksimisyvyys: 9,4 m

Veden keskiviipymä: 164 vrk

(c) Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys

Nykytila ja suojelu

Kolmilopin vedenlaatua on tutkittu alkutalvella vuonna 2000.

Kolmilopin vesi on erittäin ruskeaa ja runsashumuksista. Kemiallisen hapenkulutuksen perusteella humusleima on voimakas. Veden happamuustaso on hapahkoa ja puskurikyky on valuma-alueen karun luonteen takia heikko. Välitöntä happamoitumisen vaaraa ei kuitenkaan ole. Sähkönjohtavuus on alhainen.

Rehevyystaso oli fosforipitoisuuden perusteella talvella 2000 lievästi reheville vesille ominainen, joskin fosforipitoisuus oli hyvin lähellä rehevien vesien raja-arvoa (30 µg/l). Kesäisin rehevyystaso on yleensä hiukan suurempi kuin talvella ja se saattaakin kohota kesäaikaan rehevien vesien luokkaan. Typpipitoisuudet olivat lievästi luonnontilaisten järvivesien tasoa suuremmat.

Happitilanne oli talvella 2000 kokonaisuutena tyydyttävä. Pintavedessä happipitoisuus oli normaalilla tasolla, mutta pohjan lähellä happi oli kulunut lähes loppuun. Humuksen hajoaminen kuluttaa talvella happea, mikä näkyi myös pintavedessä hapen kyllästysasteen pienentymisenä. Pohjan läheisessä vesikerroksessa oli jo merkkejä sisäisestä kuormituksesta, sillä ravinnepitoisuudet ja rautapitoisuus olivat kohonneet pintaveteen nähden selvästi.

Kolmiloppi soveltuu virkistyskäyttöön käytettävissä olevien tulosten perusteella tyydyttävästi. Vedenlaatua heikentävät runsashumuksisuus, runsasravinteisuus sekä todettu lievä happitalouden häiriö.

(c) Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhditys, 2007