Herustenjärvi (i) (21.062.1.004)
Järvi
Nimi: Herustenjärvi
Järvinumero: 21.062.1.004
Vesistöalue: Keihäsjoen keskiosan alue (21.062)
Päävesistö: Vantaa (21)
Perustiedot
Pinta-ala: 12,19 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 1,44 km1 440 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Nurmijärvi (kunta)
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Herustenjärvet sijaitsevat Nurmijärven kunnan pohjoisosassa, Salpausselän harjualueella. Itä-Herunen eli Etuherunen on kahdesta järvestä suurempi, pinta-alaltaan reilut 12 hehtaaria. Länsi-Herusen eli Takaherusen pinta-ala puolestaan on vajaat 8 hehtaaria. Järvet ovat matalia, syvimmillään vain reilut 3 metriä. Herustenjärviä erottavan suokannaksen läpi on kaivettu veneellä kuljettava väylä.
Herustenjärvet on kalkittu 1970-luvun loppupuolella ja uudestaan vuonna 1985. Kalkituksen myötä veden pH-arvo kohosi, mutta vaikutus jäi lyhytaikaiseksi.
Herustenjärvet sijaitsevat Rajamäen 1-luokan pohjavesialueella ja pohjaveden muodostumisalueella.
Veden laatu
Itä-Herusen kokonaisfosfori- ja –typpipitoisuus olivat vuosina 2014 ja 2015 etenkin pintavedessä muutamaa edellisvuotta alemmalla tasolla. Vuosien 2014 ja 2015 pintaveden kokonaisfosforipitoisuuksien perusteella Itä-Herunen vaikuttaa lievästi rehevältä. Herustenjärviä ei ole tyypitelty, mutta Itä-Herusen voisi ajatella kuuluvan tyypiltään mataliin vähähumuksisiin järviin (MVh). Verrattuna kyseisen järvityypin raja-arvoihin, Itä-Herusen sekä kokonaisfosfori- että kokonaistyppipitoisuus kuvastivat erinomaista luokkaa. Pitkän aikavälin tarkastelussa järven ravinnepitoisuudet ovat laskusuunnassa. Vuosina 2014 ja 2015 rajoittavana ravinteena vaikuttaisi siis ainakin mittaushetkellä olleen fosfori.
Loppukesän 2014 ja 2015 a-klorofyllipitoisuudet kuvastavat reheviä oloja. Verrattuna matalien vähähumuksisten järvien raja-arvoihin, Itä-Herusen a-klorofyllipitoisuus kuvasti tyydyttävää tai välttävää luokkaa. Leväbiomassan määrä vaihtelee varsin paljon säätekijöistä johtuen ja siksi määrityksiä tulisi tehdä useita kesän aikana luotettavan kuvan saamiseksi.
Itä-Herusen pH-arvo on varsin alhainen. Pintaveden pH-arvo kasvukaudella oli sekä vuonna 2014 että 2015 5,7. Veden normaali pH eli happamuus on lähellä neutraalia (pH = 7). Itä-Herusen pH-arvo pysytteli vuosina 2014 ja 2015 kuitenkin edellisvuosien tasolla. Järven alkaliteetti kuvastaa huonoa puskurikykyä eli kykyä vastustaa pH-arvon muutosta. Itä-Herunen on vaarassa happamoitua.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Itä-Herusen rannat on käytetty tiheään lomarakentamiseen. Alueella ei toistaiseksi ole viemäröintiä, mutta Herustenjärvien alueella on suunnitteilla vesihuollon yleis- ja rakennussuunnittelu. Rakennussuunnittelu tehdään, jos yleissuunnitelman jälkeen alueen kiinteistön omistajista riittävä määrä osoittaa kiinnostusta hanketta kohtaan.
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
Seuranta ja tarkkailu
Itä-Herunen kuuluu Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen Nurmijärven järvien seurantaohjelmaan. Järven fysikaalis-kemiallista tilaa tutkitaan kahdesti vuodessa, kevättalvella ja loppukesällä, otettavista vesinäytteistä. Herustenjärvillä ei tehdä biologista seurantaa.
Julkaisut
Nurmijärven järvien veden laatu 2014-2015 (Keski-Uudenmaan ympäristökeskus 2016)
