Sotkajärvi (35.934.1.027)

22 950 m <br />

Sotkajärvi on melko iso järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Se sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa ja kuuluu Hämeen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Sotkajärvi
Järvinumero: 35.934.1.027
Vesistöalue: Teuronjoen valuma-alue (35.934)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)

Perustiedot

Pinta-ala: 211,24 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 22,95 km22 950 m <br />
Korkeustaso: 127,1 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Hämeenlinna
Maakunta: Kanta-Hämeen maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Sotkajärvi pienehko hyvin matala humuspitoinen järvi Hattulan kunnassa Kanta-Hämeessä. Järvi on Valtatie 10 ja Räyskälän kantatie 54 risteyksestä noin 6km pohjoiseen. Järveen virtaa vettä 18 ojaa pitkin Pukaro ja Ojajärvi nimisistä järvistä, jotka ovat hieman pienempi kuin Sotkajärvi.

Järvi on osa Kokemäenjoen vesistöä ja kuuluu suurempien lounaassa sijaitsevien Pyhäjärven ja Kuivajärven valuma-alueisiin. Järven oma valuma-alue on kooltaan noin 23 neliökilometriä, joka on paljolti ojitettu ja soinen. Järvellä on runsaasti pieniä saaria.

Järven vesi on lievästi sameaa. Veden puskurikyky on laskenut välillä merkittävästikin, kuten 15.4.2010 metrin syvyydessä pH oli 5,4. Järven happipitoisuus on ollut pääosin hyvä. Veden rautapitoisuus on humusvesille tyypillisesti korkea. Järven keskisyvyys on vain n. 1m.

Nykytila ja suojelu

Järven tila on luokiteltu tyydyttävä-hyväksi vuonna 2011. Levätilanteeltaan järvi on luokiteltu erinomaiseksi eli levää on erittäin vähän.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järvestä luonaan suunnasta löytyy Teuron-Kuuslammin kyläpari. Kylissä on ollut asutusta jo rautakaudella ja varhaisimpia löydettyjä esineitä on peräisin 7000-4200 eaa. Suomusjärven kulttuurin ajoilta.

Kyläparissa asuu noin 250 asukasta. Järven ympärillä on vähän asutusta/loma-asutusta.

Aiheesta muualla

• [1] (Hämeenlinnan kaupunki)
• [2] (Wikipedia.fi)