Vähäjärvi (35.211.1.006)

1 730 m <br />

Vähäjärvi on keskikokoinen järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Se sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa ja kuuluu Pirkanmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Vähäjärvi
Järvinumero: 35.211.1.006
Vesistöalue: Pyhäjärven lähialue (35.211)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)

Perustiedot

Pinta-ala: 11,21 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 1,73 km1 730 m <br />
Korkeustaso:

Hallinnolliset alueet

Kunta: Pirkkala
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Vähäjärvi (35.211.1.006)/­Vapaa-aikakeskuksen laituri

22. huhtikuu 2017 11:38

1,3 m (Näkösyvyys)

Kaikki kuvat järveltä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Pirkkalan kunnan keskustassa sijaitseva Vähäjärvi on melko pienialainen (16 ha) ja matala järvi (suurin syvyys noin 2,4 metriä). Järven vesi on luontaisesti sameaa, lievästi ruskeaa ja humusleima on kohtalainen. Järven ympärillä on runsaasti asutusta ja järven rannalla on suosittu uimaranta, joten järven virkistyksellinen arvo on erittäin suuri.

Järvessä on ollut ongelmana suuri sisäinen kuormitus eli fosforia vapautuu pohjasedimentistä.

Tehtyjä kunnostustoimia 1982 -

Vähäjärvi oli 1970-luvun lopussa hyvin rehevöitynyt ja umpeenkasvava lammikko, jossa pesi runsaasti lintuja, etenkin naurulokkeja. 1970-luvun puolivälissä tehtyjen laskelmien mukaan Vähäjärven naurulokkikolonian suuruus oli noin 1200 paria. Suuri naurulokkien kolonia tarjosi suojan monille harvinaisillekin vesilintulajeille. Myös järven muu eläinlajisto ja vesikasvillisuus olivat moninaisia. Aivan asutuksen tuntumassa naurulokit aiheuttivat kuitenkin meluhaittaa ja likaantumista. Myöskään järven silloinen ulkonäkö ei kaikkia miellyttänyt.

Järven merkitys muuttui 1970-luvun lopussa ja 1980-luvun alussa tehtyjen kunnostustöiden takia. 1970-luvun lopulla Pirkkalan kunta ja Tampereen vesipiiri päättivät yhdessä suunnitella ja rakentaa Vähäjärvestä maisemallisesti hienomman järven, jolla olisi tulevaisuudessa myös virkistyskäyttöarvoa. Järven kunnostamiseksi laadittiin Tampereen vesipiirissä suunnitelma ja loppuvuonna 1977 kunnostamiselle haettiin luvat. Varsinaiset kunnostustoimet aloitettiin vuonna 1982, jolloin mm järven veden pintaa nostettiin rakentamalla luusuaan pato ja järven alavalle länsirannalle penger. Lupaehtojen mukaisesti järven vedenpinnan taso nousi metrillä eli tasoon missä se oli ollut ilmeisesti tuhansia vuosia aina 1900-luvun alkupuolella toteutettuun ojitukseen saakka. Kunnostustöiden yhteydessä järvestä poistettiin vesikasveja ja kelluvia turvelauttoja.

Näiden melko voimaperäisten kunnostustoimien jälkeenkin Vähäjärven tilaa on koko ajan pyritty parantamaan eri tavoin. Järveä on esimerkiksi ilmastettu joka talvi happitilanteen parantamiseksi ja särkikaloja on pyydetty järveä kuormittavien ravinteiden vähentämiseksi. Kelluvia turvelauttoja on poistettu kunnostushankkeen jälkeenkin useina vuosina. Vuonna 2000 poistettiin liikkeelle lähtenyt 0,7 ha suuruinen kelluva turvelautta, minkä jälkeen järvessä ei ole esiintynyt sinilevää niin merkittävästi, että se olisi rajoittanut uintia tai muuta virkistyskäyttöä järvessä. Järvessä ei ole ollut sinilevää ollenkaan sykysyn 2002 jälkeen.

Syksyllä 2010 Vähäjärvestä poistettiin ulpukan juurakoita kaivamalla noin 2,5 ha alueelta, mikä on noin 15 % järven pinta-alasta.

Järvelle tehtiin fosforin saostamiseksi kemiallinen käsittely 3.11.2016. Työhön liittyi järven tilavuuden tarkka määrittäminen sekä järven vedenlaadun ja biologisen tilan seuranta. Saostuskemikaalina käytettiin alumiinikloridiliuosta, jota laitettiin järveen noin 15 tonnia. Kunnostustoimenpiteen tavoitteena on sitoa vesimassassa ja järven pohjasedimentissä olevat ravinteet kiinteään muotoon, jolloin ne eivät ole enää esimerkiksi levien käytettävissä. Kemiallisen saostuksen tulokset ovat silmin nähtävissä veden kirkastumisena.

Nykytila ja suojelu

Vuoden 2014 tutkimustulosten tarkastelua:

•soveltuu virkistyskäyttöön melko hyvin •vedenlaatua heikentää loppukesän rehevyystaso, joka oli vuoteen 2007 verrattuna hiukan laskenut, mutta fosforipitoisuus nousee kesällä edelleen rehevien vesien tasolle (sisäisen kuormituksen takia), mikä mahdollistaa levähaittojen esiintymisen •happitalouden häiriöitä ei todettu (talvisin happitaloutta on helpotettu hapettimen avulla ja kesällä tuulet pystyvät sekoittamaan koko vesimassan järven mataluuden ansiosta) •happamuustaso pysyi talvellakin normaalilla tasolla ja puskurikyky happamoitumista vastaan on erittäin hyvä •sähkönjohtavuus on noussut luonnontasosta