Alajärvi (35.892.1.004)
Järvi
Nimi: Alajärvi
Järvinumero: 35.892.1.004
Vesistöalue: Alajärven alue (35.892)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 626,04 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 43,57 km43 570 m <br />
Korkeustaso: 98,5 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Hämeenlinna
Maakunta: Kanta-Hämeen maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Järvi löytyy läheltä Hämeenlinnan keskustaa. Järven itäreunalta on kaupungin keskustaan vain noin 5 km. Järvi on kooltaan 626 ha ja maksimisyvyys noin 18,6 m. Järvi on kooltaan suurin yksittäinen järvi kunnassa. Pääosa järvestä kuuluu Hämeenlinnan kaupunkiin, mutta pieni osa Inkalanlahdesta järven luoteiskulmassa kuuluu Hattulan kuntaan.
Alajärvi saa suurimman osan vedestään Hattulan Takajärvestä alkunsa saavan Alajoen kautta. Alajärven vesi laskee Turun Valtatien 10 alittavan lyhyen joen kautta Iso-Munakkaaseen, Suojärveen, Viralanjärveen ja Kernaalan kautta aina Vanajaveteen.
Nykytila ja suojelu
Järven tilaa tarkkaillaan jatkuvasti, koska sen vettä käytetään tekopohjaveden tuotannossa. Järvellä on otettu Hertta-tietokannan mukaan vedenlaatu näytteitä kaikkiaan 246 kertaa vuosina 1966-2013. Lähes kaikki näytteet on otettu kahdesta eri kohdasta järvellä. Näytteenottajina ovat toimineet Uudenmaan ELY-keskus ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys.
Mittauksista 117 kpl suoritettiin noin 400 m Tervaniemestä länteen. Mittaukset ajoittuvat vuosille 1966-2013. Mittauspaikalla on 17,5 m syvää ja näytteet otettiin 0,2-17 m syvyydeltä. Näkösyvyys oli mittausaikana keskimäärin 2,4 m.
Hapen kyllästysaste oli päällysvedessä keskimäärin 84 % ja alusvedessä 17 %. Päällysveden hapen määrä on pysynyt tasaisena vuosien aikana, mutta alusvedessä hapen määrän on laskenut ja happivajeet sekä happikadot ovat ylistyneet 2000-luvulle tultaessa.
Veden kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 12,1 µg/l ja alusvedessä 17 µg/l. Fosforin pitoisuuksissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia, joskin alusvedessä on esiintynyt muutaman kerran normaalia korkeampia pitoisuuksia johtuen happivajeesta. Alusveden vähäinen hapenmäärä vapauttaa pohjasedimenttiin sitoutunutta fosforia. Mikäli fosforia vapautuu runsaasti, järvi rehevöityy sisältäpäin eli järvellä on käynnissä sisäinen kuormitus, johon ei auta ulkoisen kuormituksen vähentäminen. Alajärvellä ei ole tulosten perusteella sisäinen kuormitus käynnistynyt. Vertailun vuoksi sanottakoon, että pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan vedenlaatu on erinomainen, jos kokonaisfosforipitoisuus on alle 12 µg/l ja hyvä pitoisuuden ollessa alle 30 µg/l.
Veden kokonaistyppipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 564 µg/l ja alusvedessä 738 µg/l. Typen pitoisuuksissa on nähtävissä jonkin asteista noususuhdannetta.
Mittauksista 112 kpl suoritettiin järven länsiosassa noin 200 m Vohlisaaresta luoteeseen. Mittaukset suoritettiin vuosina 1976-2013. Mittauspaikalla on 11,7 m syvää ja näytteet otettiin 0,2-11 m syvyydeltä. Näkösyvyys on ollut mittauspaikalla keskimäärin 1,9 m.
Mittauksissa hapen kyllästysaste oli päällysvedessä keskimäärin 84 % ja alusvedessä 7,7 %. Tervaniemen mittauksiin verrattuna tällä mittauspaikalla oli alusveden hapen määrä heikompi. Alusvedessä esiintyi useasti happikatoja.
Veden kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 16 µg/l ja alusvedessä 40 µg/l. Alusveden hapettomuudesta huolimatta yli 100 µg/l pitoisuuksia ei ollut kuin 2 kertaa ja yli 50 µg/l pitoisuuksiakin 8 kpl. Veden kokonaistyppipitoisuus oli päällysvedessä 642 µg/l ja alusvedessä 998 µg/l. Myös tässä osassa järveä olivat typen pitoisuudet lievässä kasvussa koko vesimassassa. Pitoisuuksien nousu oli selkeämpää alusvedessä kuin päällysvedessä.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järvellä elää mm. ahvenia, kuhia, haukia ja täplärapuja. Lintuja: kalalokki, harmaalokki, sinisorsa, kuikka, kalatiira, laulujoutsen, härkälintu, tukkakoskelo, kanadanhanhi, telkkä, rantasipi, loppukesästä harmaahaikara.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järven rannoilla on paljon kesämökkejä. Järvellä on useita ulkoilualueita, kuten Tervaniemi ja Soininsaari. Loimalahdessa on suosittu uimaranta, jossa vesi on ollut puhdasta lähes poikkeuksetta.
Järven jäälle on aurattu useana vuonna hiihto/luistelurata, jos talvi on ollut hyvä ja jää riittävän paksua. Rata kiertää Jylhän ja Soininsaaren ympäri ja vaihtoehtoinen lyhyempi rata kääntyy Tervaniemen kohdalla ja kiertää Kotasaaren ympäri.
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Alajärvi (Hämeenlinna) (Wikipedia.fi)
- www.alajarvi-takajarvi.fi (Alajärven ja Takajärven suojeluyhdistys ry)
