Vainolanjärvi (14.187.1.003)

6 540 m <br />

Vainolanjärvi on keskikokoinen järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Se sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa ja kuuluu Kaakkois-Suomen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Vainolanjärvi
Järvinumero: 14.187.1.003
Vesistöalue: Saunajoen valuma-alue (14.187)
Päävesistö: Kymijoki (14)

Perustiedot

Pinta-ala: 90,29 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 6,54 km6 540 m <br />
Korkeustaso: 71,4 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Luumäki
Maakunta: Etelä-Karjalan maakunta
ELY-keskus: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Vainolanjärvi tunnetaan yleisesti nimellä Vainosenjärvi. Se sijaitsee Etelä-Karjalassa, Luumäen kunnassa, Kannuskoskella, Vainosen kylässä. Järvi rajoittuu itäiseltä sivultaan Väliväyläntiehen, jolta avautuu kaunis järvimaisema ohikulkijoille.

Järvi on keskikokoinen, keskisyvyydeltään matalahko (keskisyvyys 2,6 m) ja sen syvin kohta on noin 6,6 m. Rantaviivan pituus on noin 6,5 km. Järvellä on muutamia näkyviä matalikkoja sekä karikkoja. Vainosenjärven rannat ovat vaihtelevasti kallioisia, metsäisiä ja paikoin ruovikkoisia. Sen vesi laskee viereiseen Tervajärveen pienen puron kautta. Järvessä yksi 0,2 ha kokoinen saari.

Vainosenjärvi heinäkuisena iltana.

Jäät lähtivät Vainosenjärveltä 2015 13.4.

Nykytila ja suojelu

Järvi oli aikoinaan kirkasvetinen ja karu. Viime vuosisadalla aloitettu turvetuotanto läheisellä suoalueella kuitenkin sai aikaan sen sen, että Vainosenjärven vesi on nykyään humuspitoista ja tummaa. Järvellä aloitettiin 1961 säännöstely jonka tarkoituksena oli tulvasuojelu sekä läheisen turvesuon kuivatus. Säännöstelyn yläraja on luonnonmukainen. Näkösyys nykyään on 1 m. Järven vesi on kuitenkin puhdasta, se ei kärsi rehevöitymisestä eikä siellä ole tavattu sinilevää.

Vainosenjärven ekologinen tila on hyvä. Järvellä on tehty 1983 vesikasvillisuustutkimus. Pohjan läheisessä vesikerroksessa esiintyy voimakasta kesäaikaista hapen vajausta.

Vainosenjärven vesi on tummaa mutta puhdasta.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Vainosenjärven kalalajistoon kuuluvat tyypilliset suomalaiset kalalajit. Aikoinaan järvestä on jopa saatu muikkua, mutta nykyään lajia ei enää tavata tässä järvessä. Linnuista erityisesti mainittavia pesiviä lajeja ovat kuikka ja laulujoutsen.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järven läheisyydessä ei ole sitä kuormittavaa maataloutta. 1980-luvulla valuma-alueen peltopinta-ala oli 13 ha eli 1,8 %. Useat sen rannoilla sijaitsevat vapaa-ajanasunnotkin kuuluvat paikalliseen Väliväylän vesihuolto-osuuskuntaan, jolloin kuormittavat jäteveden eivät päädy ympäristöön.

Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on kieltänyt moottoriveneellä tai muulla polttomoottorikäyttöisellä vesikulkuneuvolla ajamisen Vainolanjärvellä. (Ei vahvistettua tietoa)

Jäiden lähtö Myllylahdella 13.4.2015

Myllylahti 9.6.2015

Myllylahti 4.7.2020

Tarut ja tositarinat

Alueella on ollut asutusta jo ainakin rautakaudelta asti. Vainosenjärven pohjoispuolelta, Vainosen kylästä, on löydetty rautakauden aikaiset tulusraudat.