Keljonjärvi (35.728.1.001)

4 401 340 m³ <br />0,0044 km³ <br />4 401 340 000 l <br />

11 930 m <br />

Keljonjärvi on melko iso järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Se sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa ja kuuluu Pirkanmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Keljonjärvi
Järvinumero: 35.728.1.001
Vesistöalue: Keljonjärven valuma-alue (35.728)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)

Perustiedot

Pinta-ala: 172,55 ha
Syvyys: 10,36 m
Keskisyvyys: 2,58 m
Tilavuus: 4 401 340 m³0,0044 km³ <br />4 401 340 000 l <br />
Rantaviiva: 11,93 km11 930 m <br />
Korkeustaso: 84,2 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Kangasala
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Keljonjärvi sijaitsee Kangasalan kunnassa Sahalahden taajaman pohjoispuolella. Järvellä on pinta-alaa 5,10 km² ja sen suurin syvyys on 10,3 m. Järven valuma-alue on kooltaan 72,32 km². Lähivaluma-alue koostuu pääosin pelloista ja haja-asutuksesta, kun kauempana valuma-alueella alue on metsäistä ja soista. Järvi laskee Längelmäveteen Saksalanselän alueelle.

Järven vesi on väriltään ruskeaa. Vesi on runsashumuksista, johtuen valuma-alueella olevista soista.

Nykytila ja suojelu

Keljonjärvi on luokiteltu ekologiselta tilaltaan tyydyttäväksi. Järvellä on kesäisin usein sinileväkukintoja, jotka voivat haitata uimista. Järven rehevyystaso on korkea.

Järvellä on otettu ympäristöhallinnon tietojärjestelmän mukaan vedenlaatunäytteitä 184 kertaa vuosina 1967-2020. Näytteenottajina ovat toimineet kunnallinen ympäristöviranomainen, Hämeen- ja Pirkanmaan ELY-keskukset sekä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys.

Sillansalmen mittausasema

Mittauksista 122 kpl on suoritettu järven Röyttänveden ja Längelmäveden välisessä salmessa noin 150 metriä Suoniementien sillasta itään. Näytteet otettiin 0,1-1,0 metrin syvyydestä ja 2-4 kertaa vuodessa. Näissä mittauksissa veden kokonaisfosforipitoisuus oli keskimäärin 41,2 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 919,8 µg/l.

Tuloksista on nähtävissä hienoinen laskusuhdanne sekä fosforin että typen pitäisuuksissa pitoisuuksissa 2010-luvulla.

Mittauksista 50kpl suoritettiin noin 100m Keljonsaaresta etelään. Mittauskohdassa on 9,7m syvää ja näytteet otettiin 1-9m syvyydeltä. Näytteitä on otettu yleensä kerran vuodessa. Näkösyvyys mittauspaikalla on ollut keskimäärin 0,95m.

Päällysveden hapen kyllästysaste oli keskimäärin 80% ja alusveden hapenkylläisyys oli 13%. Alusvedessä esiintyi useasti happikatoja, jotka vaikuttavat alusveden kokonaisfosforipitoisuuksiin. Päällysvedessä esiintyi kaksi kertaa ylikyllästyneisyyttä.

Veden kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 46,2µg/l ja alusvedessä 147µg/l. Päällysveden fosforin määrä on pysynyt melko tasaisesti 40-60µg/l välillä. Alusvedessä esiintyi hyvin korkeita fosforin pitoisuuksia edellä mainittujen hapettomien olosuhteiden takia. Korkein yksittäinen pitoisuus oli 490µg/l, joka mitattiin vuonna 1999. Melkein 60% mittauksista saatiin alusvedestä tulokseksi yli 100µg/l:n kokonaisfosforipitoisuus.

Päällysveden kokonaistyppipitoisuus oli keskimäärin 849µg/l. Alusvedessä typpeä oli keskimäärin 1653µg/l. Päällysveden pitoisuudet olivat hyvin lieväsä nousussa, joka näkyi lähinnä korkeiden pitoisuuksien esiintymisen tihentymisenä viime aikoina. Alusvedessä sen sijaan esiintyi alle 1000µg/l pitoisuuksia vain joka viidennessä näytteessä. Korkein alusvedestä mitattu kokonaistypen määrä oli 2900µg/l vuonna 1999. Yli 2000µg/l pitoisuuksia mitattiin kaikkiaan 13 kertaa eli noin joka kolmannessa näytteessä.