Kalilampi (02.015.1.011)/Rantala

whitelist

Tämä on kokeneen käyttäjän ylläpitämä sivu. Muokkaaminen on estetty tavallisilta käyttäjiltä.

authorityexpertexperienced

Rannalta aukeaa vapaa näkymä selälle. Korkeampaa vesikasvillisuutta on kapeana kaistana lähinnä vasemmalla havaintopaikasta katsoen. Vastarannoilla on myös samanlaista kasvillisuutta paikoittain. Havaintopaikan edusta on matalaa vettä. Kun taas vastarannat ovat jyrkempi rantaisia ja syvempi alue sijaitsee myös siellä. Vastarannoilla on uimapaikkoja jotka ovat pääsääntöisesti mökkiläisten käytössä. Järveen ei ole suurempia laskuojia maalta päin. Luonne määrittelisin lähdelampi. Paikan luokiksi määrittäisin lintulahti jolla kokkopaikka.

• Nimi: Rantala
• Vesialue: Kalilampi (02.015.1.011)
• Päävesistö: Tohmajoki (02)
• Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue
• Kunta: Tohmajärvi (kunta)
• Maakunta: Pohjois-Karjalan maakunta
• ELY-keskus: Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Uusimmat havainnot

2. marraskuu 2024 17:11 Ensilumen päivä

30. lokakuu 2024 08:45 +70 cm (Vedenkorkeus)

30. lokakuu 2024 08:45 5 °C

30. lokakuu 2024 08:45 1,8 m (Näkösyvyys)

30. lokakuu 2024 08:45 Ei roskia

Lisää/muokkaa

Sinun täytyy olla kirjautunut sisään, jotta voit muokata havaintoja

Roskaisuus

Ei roskia

30. lokakuu 2024 08:45

Vähän roskia (Puu)

20. lokakuu 2024 17:13

Vähän roskaa puuaines.

Vähän roskia (Puu)

10. lokakuu 2024 13:42

Lisää roskahavaintoja

Muu havainto

Veden lämpötilan mittauksen yhteydessä havaitsin seurantapaikan rannassa ruskehtavan mattomaisen rantaan ajautuneen lautan johon oli tarttunut roskaa puun neulasia ym,Käteen otettaessa (kutsutaan nyt vaikka mönjä) haiskahti mudalle. Eilen illalla satoi paikallisesti rankan kuuron ensin rakeita myöhemmin vettä runsaasti. Aamu oli tyyni heti tuulen noustua mönjä matto hajosi.

20. toukokuu 2020 08:10

Kaikki muut havainnot

Lammesta lähtevän ja Kolmisoppisesta yhtyvän lasku-uomien risteysalueelle sijoittuu luonnonsuojelualue, jonka yhteydessä on myös Metso-ohjelmaan kuuluva alue. Paikallisesti erittäin harvinainen kokonaisuus. Kulkiessa tulee mieleen pohjoisen kanjonit.

Laskupurojen osalta voisi vielä lisätä järven vasemmalla rannalla havaintopaikasta katsoen sijaitsee maatila. Viljelijä on peltoalueita muokatessaan viljelykuntoon kaivanut peltojen alle suodatin kentät. Näin ennen kuin vesi pääsee suodattumaan suopitoisen alueen kautta järveen, olettaisin että suurin osa ravinteistakin jää sille alueelle. Alue on metsämaata.

Järven vedenkorkeuden säätelystä huolehtii tällä haavaa majava, eli luonnon ELY-keskus. Yrityksistäni huolimatta en ole saanut viranomaisilta vastakaikua vedenkorkeuden määrittämiseen.

15.10.2019. ELY keskus otti minuun yhteyttä ja sovimme tehdään katselmus seuraavalle päivälle.

16.10.2019. Iltapäivän puolella ELY:n väen kanssa teimme katselmusta järvelle tarkkailupaikasta sekä lähtevällä purolla Katihtantien varressa.

Vesihän on nyt tuon luonnon ELY-keskuksen saavuttua noussut tasoon, jossa se oli viime syksyn ja talven aikaan noin 20 cm kesään verraten.

ELY:n ihmisillä ei ollut antaa valmista vastausta vedenkorkeuden määrittelyyn on 2 vaihtoehtoa.

–Viranomaistie lupamenettelyineen joka todettiin kalliisi prosessiksi.

–Toisena vaihtoehtona on sopia vaikutuspiiriin kuuluvien asukkaiden kesken sopiva kaikkia tyydyttävä vedenkorkeus.

ELY seuraa jatkossa tilannetta ja on yhteyksissä minulle päin nyt alkuun muistion merkeissä. Liitän linkin kunhan saan sen.

Ajatuksenani on tiedustella ranta-asukkaiden kantaa vedenkorkeuden suhteen mahdollisesti jo lähiaikoina kirjeitse tai sähköpostilla.

Tilanne nyt: Korkeuden vakauttamista tukevat tässä vaiheessa 3 rantaan sijoittuvaa maanomistajaa. Noin puolet järven pinta-alasta käsittävän alueen.

15.11.2019. Keskusteltuani ranta-asukkaiden ja vaikutuspiiriin kuuluvien maanomistajien kanssa tuli alustavaksi vastaukseksi vakiinnuttaa pinnan korkeus. Kaikki osapuolet suhtautuivat siis asiaan positiivisesti.

Muutama lainaus puhelin keskusteluista:

• ”Ei vaikuta minulle mitenkään.” oli yleisin kommentti
• ”Kun salaojat saadaan toimimaan jatkossakin niin ok.”
• ”Jos vedenkorkeus on viime kesän tasolla, meidän pääty kasvaa umpeen.”

Tuohon viimeiseen sen verran kommenttia, silloinen taso oli aikojen alussa Vesipiirin asettama metallinen pato laskuojassa.

Kiitoksia kaikille jo tässä vaiheessa positiivisesta suhtautumisesta yhteisen järvemme tilan säilyttämisestä virkistyskäytössä jatkossakin. Selvittelen asiaa ELY-keskuksen kanssa jatkosta. Tulevaan kevääseen mennessä asian pitäisi olla päätettävissä korkotason suhteen ja mahdollisen padon ja paikan määrittämiseen.

Laitoin maaliskuun 2020 loppupuolella kyselyn ”Kalilampi ryhmälle” palautuskuoren kera. Vastauksia on tullutkin, samoin kyselyjä asiaan liittyen odotellaan 10.4.2020.

3.6.2020. Palaute vedenpinnan vakiinnuttamisesta sai myönteistä palautetta. Vakiinnuttamisen korkotaso kyselyn mukaan olisi nykytason pohjapadosta 15–20 cm. Mahdollisten haittojen vuoksi esitettiin myös mahdollista koeaikaa 1 vuoden seuranta ajalla 15 cm korolla nykytasoon.

ELY-keskus lähetti viime syksyisen seurantakäynnin tiedot kyselyn tuloksista ja asiaan liittyen muistion, vaihtoehdoista Kalilampi ryhmälle sekä tiedoksi ELY:n Kari Lahtiselle myös tiedoksi. Sitovia vastauksia toimenpiteeksi vedenpinnan vakauttamiseen odotan 7.6.2020 mennessä. Päätöksestä vielä mikä se nyt lieneekään, vastausten tultua täytyy olla yksimielinen asian etenemisen suhteen.

Hyvää Iltapäivän alkua ”Kalilampi ryhmä” 10.6.2020.

7 kuluvaa kesäkuuta 2020 pyysin vastauksia edellä esitettyyn asiaan. Vedenkorkeuden vakauttaminen ja jatkotoimet en saanut yksimielistä vastausta jota asian eteenpäin vienti olisi vaatinut. Järven vedenkorkeuden määrittää näin ollen aikanaan laskuojaan teräslevystä asetettu pohjapato. No päätös oli alkuinnostuksen jälkeen ainakin itselleni pettymys mutta toisaalta helpottavakin. Omalta osaltani jatkan järven tilan seurantaa. Tietoja saa Järviwikistä/Kalilampi.

Hyvää kesää kaikille, hyviä kalareissuja uinnista nyt puhumattakaan. Terveisin: Lauri Sormunen.

10.9.2020. Oli puhetta ELY:n Kari Lahtisen kanssa, että palaisin syksymmällä asiaan kertoakseni havaintojani ja kuulumisia kesältä. Soittelin 2.9.2020. Hyvänä puolena voi sanoa, etten kesän aikana havainnut sinilevää. Siihen ne hyvät ilmiöt sitten loppuvatkin. Lisääntyneet lajit maallikon silmin katsottuna: korte lisääntynyt rannoilla laskuojalla noin 3 metristä, ahvenheinää runsaasti. Lumme alue ei ole laajentunut vielä, majavahan hoiti aiemmin sen lähes olemattomiin. Raja nyt entinen Katihtantien ylinen uimaranta Jukanniemessä oleva yleinen uimaranta. Löysin kuolleen lahnan rantavedestä. Kotilo kadonnut rannoilta, kuikan pesintä ei onnistunut johtuen varmaankin vedenkorkeudesta, rannat muuttuneet jyrkemmiksi. Vedenkorkeus viime syksyn tasosta laskenut noin reilut 22–25 cm. Itseäni alkaa huolestuttamaan tulevan talven aikana käyttöveden riittäminen kaivossa, toivottavasti ei tule kova routainen talvi. Oletukseni mukaan kun vedenpinta järvessä laskee samassa suhteessa myös pohjaveden pinta laskee. Nyt täytyy muistaa että Kalilampi on itse asiassa suuri lähde.

Karin palautetta järveen liittyen kysyessäni onko tullut? Sain vastauksen: Tarvitaanko siellä pohjapato? Mikäli tuo kyseinen poistettaisiin lampi laskisi vielä noin 10–15 cm nykyisestä.

Linnuista vielä vähäsen heinä- ja jouhisorsalla oli pesintä, telkästä en ole varma pesikö. Elokuun lopulla järvellä vieraili merimetso noin kolmen viikon ajan.

13.11.2020. Nenäpäivä, epäonnen päivä perjantai. Voi olla myös hyvää päivää. Riite rannoilla tällä erää tuli ja meni reistaus aika ilman lämpötilan vaihdellessa. Mutta majava jäi. Ensimmäiset merkit havaitsin heinä-elokuun vaiheilla järven lumme kasvusto alkoi huveta. Soutureissulla majavan olosta tai tuolloin vielä vierailusta lumpeen juurien löytyminen rannalta. Myöhemmin laiturin viereen oli ajautunut syöty haavan oksan pala. Kokkopaikan vierelle oli nostettu mutaa ja järvi alkoi umpeutua, patoa siis tehtiin laskuojaan, alettiin varautua ilmeisimmin talveen. Vedenpinta nousikin pohjalukemista reilun 20 cm. Sitten tuli purkaja, vedenpinta laski lähelle pohjalukemia / pohjapatoa. Iltaisin käydessäni rannalla ja saunareissuilla kova on pauke järvellä, isäntä siellä kulkee ja kuuluttaa olemassa olostaan. Patoa tehdään taas.

Kysyin muuten tuosta padon purkamisesta ja metsästyksestä riistapäällikkö Juha Kuittiselta, sain vastaukseksi:

Suoralainaus alkaa ”Hei, kyllä tuo majavan metsästysaika on aivan oikein. Asuttuun pesään liittyvän padon purkaminen on sallittua 15.6.–15.10., muuna aikana purkaminen vaatii riistakeskuksen luvan.” Suoralainaus päättyy

Metsästysaika koko maassa 20.8.2020–30.4.2021. Tuolla ajalla kanadanmajavaa saa metsästää, koskee pesimättömiä yksilöitä. Pesinnässä olevat majavat ovat rauhoitettuja. Eli annetaanpa nyt pesintä / oleskelu rauha järvemme majavalle patoa purkamatta toistaiseksi.

20.2.2022. Pato säilyi pahemmin purkamatta olikohan lokakuulle vuoteen 2021, sitten purkaja iski. Järvellä oleili koko kesäkauden majava/majavia, söivät lähes loppuun lumpeikot rannoilta. Kaatelivat hienoja puitakin ruuakseen, pesintää en havainnut. Vedenkorkeus oli juhannuksesta alkaen nousten lokakuulle aina 35 cm nykyiseen eli aikanaan asetettuun rautapatoon verrattuna. Jolla tasolla se nyt on. Naapuri järveltä (Kolmisoppinen) metsästivät ainakin 2 majavaa syksyllä. Sen jälkeen Kalilammen laskuojan suulle ei patoa enää muodostunut. Järvien purojen yhtymäkohtien alapuolelle syntyi vielä pato. Joka myös todennäköisesti purettiin pois, koskapa lammesta lähtevän puron vesi laski nykyiselle tasolleen. Olenkin itsekseni miettinyt onko tuollainen vedenkorkeuden vaihtelu tervettä järvelle, varsinkaan pitkässä juoksussa hyvä? Kunnon jäätä ei ole päässyt muodostumaan, onhan tosin sadellut paljon luntakin jota lienee nyt lähes metri. Olisiko tilanne toinen jos järven vedenkorkeus olisi vaikkapa 25 cm ylempänä?. Rannoilla olevat lähteet ovat olleet sulana koko talven, suoltavat vettä jäälle. Tässäpä nämä tämän kertaiset ajatukset. Hyvää kevään odotusta kaikille.

2.11.2022. Kesä meni matalalla vedenkorkeudella. Kuikka parilla oli 2 poikasta pitkästä aikaa onnistunut hyvä pesintä tosin alkuvaiheessa näytti että toinen poikasista menetetään. Lokakuun sitten koittaessa 2 ilmeisesti lähti sorsien matkassa, 2 oli lähtenyt jo emojen matkaan aiemmin. Sorsapoikueita havaitsin 3, poikasmäärät vaihtelivat. Telkällä ei ilmeisesti pesintää, no sen näkee keväällä pesiä kierrettäessä. Joutsenella oli yritystä pesintään. Panin jossakin vaiheessa merkille, että järven alueelta alkaa hävitä lumpeen lehtiä. Lumpeen lehdet lähes hävisivät. Syksyn sitten edetessä rannoille alkoi ilmaantua syötyjä pajun, pihlajan ja lumpeen juuria. Tuon jälkeen rannoilta merkattiin puita ja kaadettiin varmaankin syönti lauttaa varten ja järven laskuoja padottiin. Havainto aiemmasta huomiosta majavahan se. Vaikkei minulla näkö havaintoa ole. Kannon koosta jos voi päätellä isohko on. Vedenpinta noussut kesästä noin 10 cm. Kotiloita esiintyy järvellä. Ilmaantunut pariin paikkaan myös vesikasvi, josta ei aiempaa havaintoa. Putkilomainen, suoravartinen, tätä kirjoitellessa vielä vihreä. Lokakuun lopulla järvellä vieraili myräkän aikaan isokoskeloita. Valkoposki muutto tänä syksynä rivakasti järvellä käyneistä en havainnut. Palataan taas kun kertoiltavaa.

7.12.2022. Majava asettui taloksi järvelle, keräsi talvivarastoa laskupuron suun seudulle. Nosti siinä sivussa vedenpintaa marraskuun alun jälkeen aina jääntuloon asti noin 15 cm lisää. Pinta noussut noin 25 cm. Itsenäisyyspäivän lenkillä näyttäisi sille, että ei ole avannut reikiä jäähän. Samaisella lenkillä havainnoin myös Kolmesoppiselta saukon jäljet sekä Kaivantoon laskupuroon sulaan veteen tullut koskikara nuori yksilö. Kettuja jälkien mukaan liikkuu 2 eri kokoa. Jäniksiä tietysti ja orava, pyy porukkaa nyt unohtamatta. Susikin pistäytyi piha-alueella muutama viikko takaperin. Pilkkimiehestäkin on havainto, jäätä oli tuolloin 16 cm kaikki teräsjäätä.

9.6.2023. Majava rintamalla talven aikaan havaitsin muutaman kerran sen liikkuneen Keltalammen puolella. Keväästä ei näköhavaintoja, lienee järvellä, patoa näyttää kuitenkin huoltavan. Vedenpinta viime kesän korossa ellei vähän ylikin. Lisäsin kevään korvalla rantasaunan kohdalle tulvapatoa syöpymisen / eroosioon ehkäisemiksi. Vedenkorkeudesta on ainakin yksi hyöty; kuikka saa hyvin noustua pesälleen, pesii muuten jo. Muista havainnoista sorsat ja telkät ei tässä vaiheessa ole. Ruskeata mönjää ja siitepölyhavaintoja on. Lumme noussut harvakseen järvelle. Kotiloita on, samoin paljon vesikirppuja, tietää hyvää sorsille ja muille vesilinnuille, jos niitä on.