Iso-Kisko (24.023.1.001)
Järvi
Nimi: Iso-Kisko
Järvinumero: 24.023.1.001
Vesistöalue: Iso-Kosken valuma-alue (24.023)
Päävesistö: Kiskonjoki - Perniönjoki (24)
Perustiedot
Pinta-ala: 672,08 ha
Syvyys: 32,8 m
Keskisyvyys: 10,27 m
Tilavuus: 68 996 000 m³0,069 km³ <br />68 996 000 000 l <br />
Rantaviiva: 41,47 km41 470 m <br />
Korkeustaso: 33,4 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Salo, Raasepori
Maakunta: Varsinais-Suomen maakunta, Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
-Isokorkian_rannassa_lev%C3%A4lautta-ObsIMG-201806171158-87.jpeg)
Järven erityispiirteet
Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta (huhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan vesi on ekologisesti luokiteltu erinomaiseksi, kun taas pohjoinen osa Levonsalmen jälkeen sijoittuu luokkaan tyydyttävä. Iso-Kisko kuuluu Saloon lukuunottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia.
Nykytila ja suojelu
Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvin kohta on noin 33 m ja se sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta.
Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato, jonka avulla säännöstellään Iso-Kiskon vedenkorkeutta. Patoa hallinnoiva Fiskars Oyj Abp on muuttamassa Liipolanlahden säännöstelypadon luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Pato on vaelluseste. Padon alapuolinen purouoma on louhittu kanavamaiseksi. Myllyojan keski- ja alaosa on lähes koko matkaltaan virta-aluetta ja koskea. Juuri ennen Kirkkojärveä on jyrkkä kallioinen koski. Myllyojassa on kunnostustarvetta ja potentiaalia taimenen poikastuotantoon. Kirkkojärvestä mereen laskevaan Kiskonjokeen valmistui padot ohittavat luonnonmukaiset kalatiet syksyllä 2021.
Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde.
Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. Yhdistys on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n (https://www.lsvsy.fi/ry/) jäsen.
Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään huhti-elokuussa, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan muutaman kerran vuodessa. Yhdistyksen kokoukset on mahdollista järjestää myös etäyhteydellä. Iso-Kiskon järvelle laaditaan vesienhoitosuunnitelma, jota voidaan hyödyntää toiminnan ja toimenpiteiden suunnittelussa sekä laajempien hankkeiden rahoitushakemuksissa. Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä Langilansalmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (säännöstelypadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).
Hallituksen jäsenet: puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), varapuheenjohtaja ja varainhoitaja Veikko Myyrä (veikko.myyra@gmail.com), Tuula Ilmorinne, Joni Hokkanen, Markku Romano, Olli Savolainen, Lassi Aalto, Karri Mäenpää.
Yhdistyksen sähköposti: isokiskon.vesienhoitoyhdistys@gmail.com
Yhdistyksen Facebook-sivut: Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys
Yhdistys saa varoja mahdollisista avustuksista ja jäsenmaksuista. Olisi tärkeää, että mahdollisimman moni maksaisi jäsenmaksun. Vuosittainen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä yhteisöiltä 50 € (Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry. -pankkitili: FI94 5152 0920 0163 96). Liittymismaksua ei ole. Ilmoittakaa nimenne ja sähköposti-osoitteenne, jos haluatte saada yhdistyksen tiedotteita.
++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++
Iso-Kiskojärven vesistön seurantakurssi 10.8.2024
Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry ja Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys ry järjestävät oman vesistön seurantakurssin lauantaina 10.8.2024 Iso-Kiskon järven uimarannalla (osoite: Kajalanrantatie 334, Kisko) klo 10:00-14:00.
Tilaisuudessa on mahdollista tutustua Iso-Kiskojärven vesikasvillisuuteen ja erilaisiin oman vesistön seurantamenetelmiin: näkösyvyys, levähavainnot ja sääolosuhteet.
Tervetuloa! Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys ry ja Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry
++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++
Iso-Kiskojärven pohjoisosan kunnostussuunnittelu -hankkeesta järjestettiin kaikille avoin yleisötilaisuus lauantaina 25. toukokuuta 2024 klo 11 - 13 Kiskohallissa. Tilaisuudessa esiteltiin Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistystä sekä kunnostussuunnitelmahanketta ja sen tulevaa toteutusta. Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta. ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++
! Iso-Kiskon KYSELYTUTKIMUKSET: Selvitetään Iso-Kiskonjärven valuma-alueen jätevesienkäsittelyä ja järvellä aiemmin tehtyjä ruoppauksia ja kasvillisuusleikkuita. (Vastausaika 27.5.-23.6.2024). Ko. kyselytutkimuksen tulokset löytyvät yhdistyksen Facebook-sivulta.
Linkki Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n nettisivulle kyselyihin: https://www.lsvsy.fi/yhdistys/ajankohtaista/iso-kiskon-kyselytutkimukset
++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++
Lauantaina 29.6.2024 Toijan Kiskohallissa (Kiskontie 2260a, 25460 Kisko) oli yhdistyksen vuosikokouksen 2024 jälkeen VESIENHOITOSUUNNITELMAN NEUVONTATILAISUUS (Salon kaupunki). Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.
Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:
| päivä 27.07.2012 | yksikkö | Isoselkä | Pyölinlahti | Liipolanlahti | Ohjearvo |
|---|---|---|---|---|---|
| tuuliolosuhteet | leuto | leuto | leuto | ||
| sääolosuhteet | aurinko | aurinko | aurinko | ||
| ilman lämpötila | °C | 17 | 17 | 17 | |
| veden lämpötila | °C | 21,0 | 21,0 | 21,0 | |
| suolistop. enterokokit | al. pmy/10 | 170 | 59 | 16 | alle 400 |
| E.coli (37°C, 18h) | pmy/ 100 | 1 | 0 | 4 | alle 1000 |
Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia
(Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)
Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.
Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.
Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.
- Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2022
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015
Päivitetty 27.6.2023
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Iso-Kiskon kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Siika, jota on istutettu ja viihtynyt, saadaan pääaltaan puolelta välillä verkosta ja on sitä saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on, että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän "lakin" seuraavana keväänä koneen putoamisesta jostain järven rannalta
