Sammakkolampi (04.281.1.004)
Järvi
Nimi: Sammakkolampi
Järvinumero: 04.281.1.004
Vesistöalue: Kallaveden - Ala-Ruokoveden alue (04.281)
Päävesistö: Vuoksi (04)
Perustiedot
Pinta-ala: 4,27 ha
Syvyys: 9 m
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 0,85 km850 m <br />
Korkeustaso: 135,4 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Kuopio
Maakunta: Pohjois-Savon maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
14. marraskuu 2024 |
11. marraskuu 2024 |
Sammakkolampi on melko pieni järvi Vuoksen vesistössä Puijonlaaksossa Kuopiossa Pohjois-Savon maakunnassa.
Järven erityispiirteet
Sammakkolampi sijaitsee rakennetun alueen keskellä Puijonlaaksossa, ja sen rantaa ympäroivät puistoalueet ulkoilureitteineen.
Sammakkolammen pinta-ala oli ennen syksyllä 2020 alkaneita vesirakennustöitä 4,4 ha, keskisyvyys 3 m, suurin syvyys 9 m, tilavuus 136 000 m3, laskennallinen keskivirtaama 3 l/s ja laskennallinen viipymä 1,3 vuotta.
Sammakkolammen valuma-alueen pinta-ala on 37,2 ha. Siitä noin 70 % on kerrostalo-, liikenne- ja palvelualueita ja loput viheralueita.
Sammakkolampeen vesiä tulee ojan kautta Pieni Sammakkolammesta, viidestä hulevesiviemäristä ja lampeen purkautuu myös hieman pohjavettä. Lampi laskee vetensä Mallitalonpuroon, jota pitkin ne päätyvät Mustinlampeen.
Nykytila ja suojelu
Sammakkolammen laajennettu vedenlaatuluokka on typpi-, fosfori-, klorofylli-a ja koekalastustulosten perusteella hyvä. Sen pinta- ja alusveden ravinnepitoisuudet ovat kohtuulliset. Lammen klorofylli-a tasot ovat hyvät. Sedimenttiin on kertynyt voimakkaasti eloperäistä ainesta ja sisäinen kuormitus on edelleen voimakasta. Lammen alusvedessä yli kahdeksan metrin syvyydessä esiintyy varsinkin hapettimen käyttökatkojen aikaan hapettomuutta, muutoin happipitoisuudet ovat olleet pääosin hyvällä tasolla.
Sammakkolammen vedenlaadun seuranta on aloitettu 1970-luvulla, jolloin se oli pahasti rehevöitynyt. Sammakkolampea on hapetettu vuodesta 1985 alkaen. Hapetuksen lisäksi muina hoitotoimenpiteinä on tehty huonokuntoisen alusveden poisto vuonna 1977, fosforin kemiallinen saostus vuosina 2000 ja 2006 sekä hoitokalastus vuosina 1991, 1996 ja 2000.
Sammakkolammen vedenlaatu on parantunut huomattavasti hoitotoimenpiteiden ansiosta, eikä 1970-luvun leväkukintoja ja kalakuolemia ole enää esiintynyt, ravinnepitoisuudet ovat laskeneet ja sedimentinkin tila on parantunut.
Syksyllä 2020 Kuopion kaupunki aloitti voimakkaat ruoppaus- ja täyttötyöt lammen etelä- ja luoteisosissa, jotka koskettivat 37 % rantavyöhykkeestä. Suunniteltu ruoppausmäärä oli noin 2 400 m3 ja täyttömäärä noin 5 400 m3 eli noin 2,2 % lammen vesitilavuudesta täytettiin.
Sammakkolammen vedenlaatua seurataan säännöllisesti Kuopion kaupungin toimesta.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Sammakkolammen kalastoon kuuluu ahven, hauki, särki ja ruutana.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Sammakkolammen rannalla sijaitsee yleinen uimaranta ja ulkoilureittejä. Sen rannat ovat lähes kokonaan rakennettuja.
Sammakkolampi on Kuopion kaupungin vapakalastusaluetta.
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Sammakkolammen lampikortti Lampi- ja lahtikortit, s. 76–77. Kuopion kaupunki.
- Sammakkolammen vesialueen täyttö, Kuopio Aluehallintovirasto.
- Sammakkolammenpuisto, ys, VIH 2462 Kuopion kaupunki.