Sääksjärvi (18.062.1.001)
Järvi
Nimi: Sääksjärvi
Järvinumero: 18.062.1.001
Vesistöalue: Saarenniitynojan valuma-alue (18.062)
Päävesistö: Porvoonjoki (18)
Perustiedot
Pinta-ala: 40,38 ha
Syvyys: 4,59 m
Keskisyvyys: 2,34 m
Tilavuus: 946 650 m³9,4665e-4 km³ <br />946 650 000 l <br />
Rantaviiva: 3,33 km3 330 m <br />
Korkeustaso: 71,7 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Mäntsälä
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Sääksjärvi on pinta-alaltaan 0,4 km2 ja se kuuluu Porvoonjoen valuma-alueeseen (tarkemmin Piurunjoen valuma-alueella). Sääksjärven keskisyvyys on 2,2 m ja suurin syvyys 4,7 m. Valuma-alueen pinta-ala on 3,9 km2. Sääksjärven valuma-alueesta noin 63 % on metsää, 17 % suota ja 9 % peltoa.
Nykytila ja suojelu
Tehdyt toimenpiteet: Sääksjärvellä on tehty useita hoitotoimenpiteitä, jotta järven tila paranisi. Sääksjärvellä on mm. niitetty vesikasveja vuonna 2002 ja on tarkoitus niittää jatkossakin. Kalaston rakennetta on koetettu muuttaa nuottaamalla vuosina 2002 ja 2003. Talvella 2002 - 2003 järvestä ruopattiin 3 600 m3 sedimenttiä pois. Ruoppaus tehtiin kahdessa mataloituneessa lahdessa ja sedimenttiä poistettiin n. 0,5 m:n syvyydeltä. Sääksjärveen laskevaan Kutinsuonojaan rakennettiin pohjapato ja selkeytysallas. Sääksjärven- Metsäkulman alueelle on suunniteltu vesiosuuskunnan keskitetty vesijohtoverkosto (Heikkinen 2003).
Sääksjärvellä on ollut useita EU-hankkeita. Rahoitus hankkeisiin on saatu Sampo ry:n kautta ALMA-rahana.
• Sääksjärven kunnostus, Mäntsälä: Hankkeen tavoitteena oli Sääksjärven veden laadun parantaminen ja kalakannan elvyttäminen. Toimenpiteinä käytettiin ruoppausta ja hoitokalastusta. Lisäksi rantoja kunnostettiin ja valuma-alueen ravinnevalumia yritettiin.
• Sääksjärven vesihuoltohanke, esisuunnitelma, Mäntsälä: Hankkeessa tehtiin Mäntsälän Sääksjärven alueelle vesihuollon yleissuunnitelma, jonka avulla voidaan rakentaa keskitetty vesi- ja viemäriverkosto alueelle.
Yhteenveto Sääksjärven tilasta: Sääksjärvi on rehevä järvi, jonka kokonaisfosforipitoisuus on pysynyt samalla tasolla 1990-luvulta lähtien. Klorofyllipitoisuus taas on vaihdellut paljonkin. Leväkukintoja on esiintynyt säännöllisesti vuodesta 2001 eteenpäin. Sääksjärven rantoja ja lahdelmia peittää runsas ulpukka- ja uistinvitakasvusto. Kasvillisuus hankaloittaa paikoin järven virkistyskäyttöä. Sääksjärven itäosassa lumpeita on levinnyt myös keskemmälle järveä. Rehevöitymisestä kertovat myös kesäiset ja talviset happikadot. Yleistä virkistyshyötyä antavat sekä kunnan yleinen että kylän yhteinen ranta. Käyttäjiä järvellä on arvioitu olevan satoja tai tuhansia. Paikallista aktiviteettia edustaa Sääksjärven osakaskunta. Sääksjärven itärannasta alkaa suoraan Natura-alue.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Sääksjärven vesikasvillisuus on tyypillistä rehevän järven kasvillisuutta. Rantoja kiertää ilmaversoisvyöhyke, joka koostuu pääosin järviruo’osta, järvikortteesta ja saroista. Näiden edestä ulapallepäin mentäessä alkaa ulpukkavyöhyke. Ulpukoiden joukossa on rannan lähellä hyvinkin runsaasti uistinvitaa. Samoin kasvustoissa havaittiin palpakkoja ja lummetta. Lummetta on myös keskemmällä järveä yksittäisissä rykelmissä. Tällaisia kasvustoja havaittiin ainakin 7 kpl.
Vuoden 2001 koekalastusten mukaan Sääksjärven kalastosta on 43 % särkiä ja 3 % lahnoja lukumäärän ja 58 % ja 6 % massan perusteella laskettuna. Järvessä esiintyy myös ahventa, kiiskeä, haukea ja siikaa. Ahvenia oli selvästi eniten (443 kpl) 10 mm:n silmäkoon verkoissa. Tämä kertoo järvessä olevan aika pienikokoista ahventa. Vuonna 2002 Sääksjärvellä nuotattiin kahdeksan vetoa ja saaliiksi saatiin 4 150 kg kalaa. Pinta-alaa kohden laskettuna tämä vastaa 104 kg/ha. Kokonaissaaliista särkiä oli lukumäärän perusteella 59 % ja massan perusteella 69 %. Lahnojen vastaavat osuudet olivat 8 % ja 15 % Myös vuonna 2003 nuotattiin. Tällöin kalaa saatiin yhteensä 2 150 kg eli 54 kg/ha. Vuonna 2005 kalaa saatiin 35 kg/ha. Vuoden 2003 kuormittajaselvityksen mukaan Sääksjärven pohjaeläimistö koostuu pääosin surviaissääsken toukista (32 %) ja harvasukasmadoista (29 %) (Kurikkala 2003).
Asutus ja vesistön käyttötavat
Vuonna 1991 Sääksjärven valuma-alueella asui 100 vakituista asukasta ja kesämökkejä oli järven rannalla 10 - 15 kpl. Vuonna 2005 kesämökkien määrä oli 29 kpl. Haja-asutuksen määrä tulee myös kasvamaan. Sääksjärvellä on sekä kunnan yleinen että kylän yhteisranta.
Haja-asutus oli suurin yksittäinen kuormittaja vuonna 1991. Sen osuus laskennallisesta fosforikuormituksesta oli n. 45 %. Peltoviljelyn osuus oli n. 20 % ja metsätalouden 1,5 % (Henriksson ja Myllyvirta 1991). Sääksjärvelle tehtiin uusi kuormittajaselvitys vuonna 2003. Verrattaessa uudempaa selvitystä vuoden 1991 tutkimukseen huomataan, että luonnonhuuhtouma olisikin suurin kuormittaja (36 %), haja- ja loma-asutuksen osuus olisi vähentynyt (27 %), peltoviljelyn osuus olisi 17 % ja metsätalouden 13 %. Kuitenkin esim. haja- ja loma-asutuksen määrä on kasvanut. Syy johtunee laskennallisista eroista.
