Luolalanjärvi (82V050.1.001)

3 090 m <br />

Luolalanjärvi on keskikokoinen järvi Saaristomeren rannikkoalue, Ahvenanmaa (82) -päävesistössä. Se sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa ja kuuluu Varsinais-Suomen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Luolalanjärvi
Järvinumero: 82V050.1.001
Vesistöalue: Välialue (82V050)
Päävesistö: Saaristomeren rannikkoalue, Ahvenanmaa (82)

Perustiedot

Pinta-ala: 24,15 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 3,09 km3 090 m <br />
Korkeustaso:

Hallinnolliset alueet

Kunta: Naantali
Maakunta: Varsinais-Suomen maakunta
ELY-keskus: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue:

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Luolalanjärvi sijaitsee Naantalissa, kilometrin etäisyydellä keskustasta itään. Järven pinta-ala on 24 hehtaaria ja keskisyvyys on 1,6 metriä sekä syvin kohta 5,3 metriä. Järven pohjoispäässä on oja, jossa on pieni pato veden säännöstelyyn. Oja laskee mereen Naantalin kylpylän lammille. Järven koilliskulmassa on järven ainut, noin 3 m² kokoinen saari, sekä peltoa, jonka välissä on niittyä. Järven pohjoisrannalla on Naantaliin johtava kantatie 40. Järven Eteläpäässä on Naantalin satama ja lähimpänä järveä Turun Seudun Energiantuotannon Naantalin voimalaitos.

Luolalanjärvi on erittäin rehevä.

Nykytila ja suojelu

Järven tilaa, veden laatua ja eliöstöä on selvitetty vuosina 1996-1997 ja kasvillisuutta sekä linnustoa vuosina 2003-2004. Luolalanjärvellä on tehty myös 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa sedimenttien kipsikäsittelykokeita. Tutkimusten koealueena Luolalanjärvi osoittautui erinomaiseksi paikaksi, mutta se on liian matala, kauttaaltaan ja tasaisesti rehevöitynyt järvi, jotta sitä voitaisiin parantaa kipsikäsittelyllä. Myöskään ruoppaus ja hapetus eivät ole hyviä vaihtoehtoja. Vesikasvillisuuden ja kalojen poistolla voitaisiin mahdollisesti parantaa järven tilaa.