Hirvijärvi (21.033.1.009)
Järvi
Nimi: Hirvijärvi
Järvinumero: 21.033.1.009
Vesistöalue: Suolijärven - Hirvijärven valuma-alue (21.033)
Päävesistö: Vantaa (21)
Perustiedot
Pinta-ala: 430,37 ha
Syvyys: 29,64 m
Keskisyvyys: 12,9 m
Tilavuus: 55 502 100 m³0,0555 km³ <br />55 502 100 000 l <br />
Rantaviiva: 17,47 km17 470 m <br />
Korkeustaso: 103,4 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Riihimäki, Loppi, Hyvinkää
Maakunta: Kanta-Hämeen maakunta, Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Vantaanjoen vesistöalueen länsiosien moreeni- ja hiekkamaiden järvet, kuten Hirvijärvi, ovat yleensä kirkasvetisiä ja niukkaravinteisia. Hämeen ELY-keskuksen toimialueella Riihimäellä sijaitseva Hirvijärvi on noin 430 hehtaarin laajuinen melko kirkasvetinen ja hyväkuntoinen järvi. Valuma-alueen koko on noin 2700 ha, ja kokonaisrantaviivaa järvelle kertyy noin 17 km. Hirvijärven keskisyvyys on 14 metriä.
Nykytila ja suojelu
Hirvijärven Suojeluyhdistyksen teettämään ravinnetutkimusprojektin loppuraportti: http://hirvijarvi.wordpress.com/category/ravinneprojekti/
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
LINNUT: Harmaalokki Heinäsorsa Isokoskelo Kuikka Mustakurkku-uikku Naurulokki
KALAT YMS: Ahven, Ankerias, Hauki, Jokirapu, Kuha, Lahna, Muikku, Särki
Hirvijärven erikoisuus on järven pohjalla kasvava sinilevä, Nostoc zetterstedtii. Levä muodostaa sinivihreitä, hiukan lakan tai vadelman marjaa muistuttavia poimuisia yhdyskuntia, joita ympäröi hyytelömäinen aine. Laji kasvaa hyvin hapettuneilla sorapohjilla ja yleensä niin syvällä, ettei sitä huomata, ellei se jostain syystä irtoa pohjalta. Silloin se nousee ajelehtimaan veden pinnalle ja mahdollisesti ajautuu rannalle.
Nostoc zetterstedtii kasvaa vain hyväkuntoisissa, karuissa järvissä. Sen esiintyminen Hirvijärvessä kertoo järven hyvästä tilasta, joten jos levää ajautuu joskus rantaan, ei ole syytä huoleen, vaan tyytyväisyyteen. Sen sijaan lajin katoaminen järvestä olisi huono merkki. Nostoc zetterstedtii lienee harvinainen, sillä sitä on tavattu Suomessa vain kahdesta järvestä Hirvijärven lisäksi. Lajin esiintymiä ei kuitenkaan ole koskaan systemaattisesti kartoitettu.
