Karhusjärvi (05.001.1.005)

Karhusjärvi on melko iso järvi Juustilanjoki (05) -päävesistössä. Se sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa ja kuuluu Kaakkois-Suomen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Karhusjärvi
Järvinumero: 05.001.1.005
Vesistöalue: Mustajoen alue (05.001)
Päävesistö: Juustilanjoki (05)

Perustiedot

Pinta-ala: 125,64 ha
Syvyys: 2,2 m
Keskisyvyys: 1,33 m
Tilavuus: 1 675 420 m³0,00168 km³ <br />1 675 420 000 l <br />
Rantaviiva: 5,73 km5 730 m <br />
Korkeustaso: 59,2 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Lappeenranta
Maakunta: Etelä-Karjalan maakunta
ELY-keskus: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Viranomainen

Asiantuntija

Kokenut

Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Yleistä

Karhusjärvi sijaitsee Etelä-Karjalassa, Lappeenrannassa, noin 10 kilometriä kaupungin keskustasta itään. Järvi on osa Viipurinlahteen laskevaa Juustilanjokea. Järvi on pinta-alaltaan 138,6 hehtaaria ja keskisyvyys noin 1,5 m ja syvimmät kohdat noin 2 metriä. Karhusjärvi on matala ja mutapohjainen.

Nykytila ja suojelu

Karhusjärvi on vuosien saatossa rehevöitynyt pahasti ja heiketynyneen ekologisen tilan myötä happikato uhkaa järven kaloja. Edellinen runsaasti kalakuolemia aiheuttanut jakso koettiin talvella 2009. Rehevöityminen on aiheuttanut mm. järven virkistyskäytön ja kalastuksen loppumisen lähes kokonaan. Useina vuosina havaitut kalakuolemat saivat paikallisen kyläyhdistyksen pohtimaan Karhusjärven tilaa ja vuonna 2003 alettiin kartoittaa mahdollisia kunnostuskeinoja järven tilan parantamiseksi. (Saimaan kanavan kyläyhdistys ry). Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi 16.3.2011 annetulla päätöksellä Karhusjärven osakaskunnalle luvan järven kunnostamiseen. Rahoitusongelmista johtuen kunnostustöitä ei saatu aloitettua annetun kolmen vuoden määräajan aikana ja kesäkuussa 2014 aluehallintovirasto myönsi viisi vuotta lisää aikaa kunnostustöiden loppuunviemiseksi. (Etelä-Suomen aluehallintovirasto)

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Toukokuun aikana järvelle kerääntyy paljon lokkeja ja pääskyjä. Alueella tavattuja harvinaisempia lajeja ovat Etelä-Karjalan Lintutieteellisen Yhdistyksen mukaan mm. allihaahka, ristisorsa, lapintiira, vesipääsky, kiljukotka sekä Etelä-Karjalan ensimmäinen ruostepääsky. (Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys)