Paamajärvi (67.261.1.001)

Paamajärvi on melko iso järvi Tornionjoki (67) -päävesistössä. Se sijaitsee Lapin maakunnassa ja kuuluu Lapin ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Paamajärvi
Järvinumero: 67.261.1.001
Vesistöalue: Paamajärven lähialue (67.261)
Päävesistö: Tornionjoki (67)

Perustiedot

Pinta-ala: 340,62 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 11,4 km11 400 m <br />
Korkeustaso: 68 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Pello
Maakunta: Lapin maakunta
ELY-keskus: Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Tornionjoen kansainvälinen vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Viranomainen

Asiantuntija

Kokenut

Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Paamajärvi sijaitsee Lapin läänissä, Pellon kunnassa, Turtolan kylässä. Se on Tornionjokeen laskeva pienen valuma-alueen keskusjärvi. Järvi on kauttaaltaan matala; se kuivattiin 1800-luvun lopulla niityiksi ja vesitettiin takaisin 1950-luvulla.

Nykytila ja suojelu

Paamajärven vesi on erittäin ruskeaa ja järvi on erittäin reheväkasvustoinen.

Kasvillisuusvyöhykkeet ovat laajoja etenkin järven pohjoispäässä.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Järven linnusto on monipuolinen. Valtakunnallisessa lintuvesien suojeluohjelmassa alue arvioitiin valtakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi.

Vesistöön on istutettu planktonsiikaa.

Natura 2000-alueen kuvaus Ympäristöhallinnon verkkopalvelusta:

"Paamajärven yleisimmät vesikasvit ovat ilmaversoinen järvikorte sekä kelluslehtiset konnanulpukka, suomenlumme ja siimapalpakko. Järven pohjois- ja länsiosassa luhtarannat antavat yleisilmeen myös vesialueelle, jossa kasvillisuus esiintyy pieninä mättäisinä saarekkeina. Järven itäinen ja eteläinen osa ovat rannoiltaan pohjoisosaa karumpia. Vesialueella vallitsevat kelluslehtiset ulpukat ja lumpeet. Myös järvikorte muodostaa yhtenäisiä ja tiiviitä kasvustoja vesialueelle. Järven pohjoisosassa järvikortetta esiintyy tasaisesti mutta harvakseltaan läpi avovesialueen. Järviruokoa ja -kaislaa alueella on hyvin niukasti.

Alueella pesii 11 ja aluetta käyttää ruokailu- tai levähdysalueena 6 lintudirektiivin liitteessä I mainittua lajia. Kosteikoille ominaisia lajeja kohteella pesii yhteensä 26. Kohteen pesimälinnuston suojelupistearvo on 83 (vaihteluväli Lapin lintuvesillä 19-163 pistettä). Alue on paikallisesti merkittävä muutonaikainen kerääntymisalue (luokka IV) ja kohteella on merkitystä sulkasadon aikaisena kerääntymisalueena (luokka III).

Lintudirektiivin liitteen I linnut:

-helmipöllö -pikkulokki -kaakkuri -sinirinta -kalatiira -sinisuohaukka -kuikka -suokukko -kurki -suopöllö -lapintiira -uivelo -laulujoutsen -vesipääsky -liro "