Koskeljärvi (33.005.1.001)
Järvi
Nimi: Koskeljärvi
Järvinumero: 33.005.1.001
Vesistöalue: Koskeljärven valuma-alue (33.005)
Päävesistö: Lapinjoki (33)
Perustiedot
Pinta-ala: 657,84 ha
Syvyys: 3,2 m
Keskisyvyys: 1,12 m
Tilavuus: 7 382 710 m³0,00738 km³ <br />7 382 710 000 l <br />
Rantaviiva: 31,06 km31 060 m <br />
Korkeustaso: 41,3 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Eura
Maakunta: Satakunnan maakunta
ELY-keskus: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Kunnostus
Nykytila
Koskeljärvi on pintavesityypiltään matala humusjärvi, jonka ekologinen tila on hyvä. Vedessä on kohtalaisesti fosforia ja typpeä, eikä pitoisuuksissa ole selkeää muutossuuntaa Isoluodon havaintopisteessä. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on ollut karuille tai lievästi reheville vesille ominainen.
Koskeljärven happipitoisuus on ollut Isoluodon havaintopisteessä kesäisin hyvä, mutta talvisin hyvin matalassa vedessä esiintyy hapen vajausta tai happi loppuu kokonaan. Vesi on melko humuspitoista ja lievästi sameaa. Näkösyvyys on Isoluodon pisteessä usein pohjaan asti veden mataluuden vuoksi. Veden pH-arvo on ollut kesäkaudella 6,7-7,4 ja talvella 5,2-6,5, joten vesi on välillä melko hapanta. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus 4-8 mS/m on tavanomainen.
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 4.9.2012
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 4.9.2012
Suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Koskeljärvi on Lounais-Suomen ainoa suurehko järvi, jonka rannoilla ei ole mökkejä. Järvi on kuitenkin tärkeä virkistyskohde. Koskeljärvellä voi muun muassa kävellä merkityllä reitillä, meloa ja soutaa, tarkkailla lintuja sekä talvisin hiihtää järven jäälle ajetulla ladulla. Koskeljärven länsirannalla kulkee retkeilyreitti Uhratusta Latosaareen. Reitin pituus on noin 11 kilometriä. Koskeljärven länsirannalla on myös Latosaaren lintutorni. Hyviä lintujen tarkkailupaikkoja ovat myös Uhratun ja Härkluoman venevalkamat.
Tarut ja tositarinat
Eräs tarina kertoo, että aikoinaan hiidet alkoivat rakentaa siltaa Koskeljärven ylitse. Siihen aikaan järven etelä-rannalla ei ollut vielä kapeaa ja pitkää niemekettä, Pyhäniemeä. Hiisien sillan tuli ylittyä tältä kohdin järven vastapäisen rannan kallioille (nykyinen Uhrattu). Kesken kaiken hiisien rakennuspuuhien järven toisella puolella käveli eräs nainen, joka nauroi hiisien sillanrakennusyritykselle. Tästäpä hiidet suivaantuivat ja heittivät naista suurella kivellä. Kivi ei kuitenkaan tavoittanut naista vaan jäi seisomaan ylväänä rannan kalliolle - näin syntyi Uhrattu. Hiisien rakennuspuuhista jäi muistoksi myös ns. keskeneräinen silta eli Pyhäniemi.
On kerrottu myös, että Pyhäniemen nimi tulisi siitä, että pyhät uhrausvalmistelut tehtiin niemessä ennen lähtemistä Uhratun kalliolle, jossa uhrausmenot perinteisesti toimitettiin.