Lampisträsket (95.110.1.025)

2 550 m <br />

Lampisträsket on keskikokoinen järvi Pohjoinen Saaristomeri (95) -päävesistössä. Se sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa ja kuuluu Varsinais-Suomen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Lampisträsket
Järvinumero: 95.110.1.025
Vesistöalue: Turun rannikkoalue (95.11)
Päävesistö: Pohjoinen Saaristomeri (95)

Perustiedot

Pinta-ala: 14,14 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 2,55 km2 550 m <br />
Korkeustaso:

Hallinnolliset alueet

Kunta: Parainen
Maakunta: Varsinais-Suomen maakunta
ELY-keskus: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue:

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Lampisträsket sijaitsee Paraisten kaupungin koillisosassa Ålönsaarella Varsinais-Suomen maakunnassa. Järvi kuuluu vesistöalueeltaan Turun rannikkoalueeseen ja päävesistöltään Pohjoiseen Saaristomereen. Lampisträsket ja läheinen järvi, Gräggböle träsket, ovat yhteydessä toisiinsa valtaojan kautta, missä virtaus kulkee Lampisträsketiltä Gräggböle träsketiin.

Lampisträsket on rehevä järvi, jonka itäpäässä on pieni metsäinen saari. Järven pinta-ala on noin reilu 14 hehtaaria. Rantaviivaa järvellä on noin 2,5 kilometriä. Lampisträsket on hyvin matala ja sen keskisyvyys on alle 0,8 metriä. Järven lounaispohjukka on 0,4 metriä syvä ja syvinkin kohta on vain noin 2 metriä syvä.

Lampisträsket kuuluu kahden muun läheisen järven, Gräggböle träsketin ja Mustfinn träsketin, lisäksi Mustfinnträsketin Natura-alueeseen. Lampisträsketin linnusto on monipuolinen ja varsinkin alueella esiintyvät rantakanat ja ruovikkolajit nostavat järven suojeluarvoa.

Historia

Lampisträsketin kaltaiset rehevät järvet kehittyvät jo luontaisesti hitaan prosessin kautta kohti luhtaista suota, mutta myös ihmisellä on ollut merkittävä vaikutus järven kehitykseen ja nykyiseen tilaan. Järven pintaa laskettiin 1930-luvulla, jonka takia järven rehevöitymisprosessi nopeutui ja järvi on nykyisin hyvin matala ja rehevöitynyt.

Monin paikoin Lampisträsketiä ympäröivät viljelysmaat ulottuivat rantaan saakka, mikä tietysti lisäsi järven ravinnekuormitusta. Myös läheisten asutuksien jätevedet ovat rehevöittäneet järveä. Järven vettä käytettiin aikoinaan karjan juomavetenä sekä sillä kasteltiin peltoja ja puutarhoja.

Järven vedenpinta laski lupaehtoja alemmaksi laskuojien liiallisen syvyyden vuoksi ja järvi oli uhassa kuivua kokonaan. Kuivumisen estämiseksi järven laskuojan suulle rakennettiin pato vuonna 1972. Niin sanottu settipato korjattiin Turun vesi- ja ympäristöpiirin toimesta vuonna 1988.

Lampisträsketin rannat olivat vielä 1960-luvulla huomattavasti avoimempia. Rantoja laidunnettiin lehmillä ja muulla karjalla. Vielä 1990-luvun puolivälissä järven rantaluhtia laidunsivat lampaat. Järven nykyinen mataluus, kaivetut ojat ja pato, laidunnuksen loppuminen ja myös yleinen rehevöitymiskehitys ovat muuttaneet Lampisträsketin rantaluhtia ja vesialueita. Kasvillisuuden siirtyminen kohti järven keskustaa pienentää järven avovesitilaa vuosi vuodelta.