Hyvinkää

Tässä kunnassa on kaikkiaan 38 järveä. Se kuuluu Uudenmaan maakuntaan ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristövastuualueeseen.

Kokonaispinta-ala: 336,77 km²33 677 ha <br />
Maapinta-ala: 322,66 km²
Sisävesipinta-ala: 14,11 km²
Meripinta-ala: 0 km²

4,19 %

Sisävesien osuus kunnan pinta-alasta ilman merialueita

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Kunnan suurimmat järvet

… lisää tuloksia

Kunnan syvimmät järvet

Hirvijärvi (21.033.1.009) (29,64 m)
Ridasjärvi (21.094.1.001) (2,56 m)

Pisin rantaviiva

Hirvijärvi (21.033.1.009) (17,47 km17 470 m <br />)
Suolijärvi (21.033.1.001) (16,96 km16 960 m <br />)
Sääksjärvi (23.097.1.002) (10,35 km10 350 m <br />)

… lisää tuloksia

Kunta ja sen vesistöt

Hyvinkää sijaitsee molemmin puolin Salpausselän harjua, jonka puhkaisee pohjois-eteläsuunnassa Vantaanjoki. Vantaanjoen suurimmat sivuhaarat Keravanjoki ja Kytäjoki alkavat Hyvinkään järvialueilta. Pinta-alaltaan yli 100 hehtaarin järviä on Hyvinkäällä kuusi; Hirvijärvi, Suolijärvi, Kytäjärvi, Sykäri, Ridasjärvi ja Sääksjärvi. Pinta-alaltaan suurin ja syvin järvistä on Hirvijärvi. Kirkasvetinen Sääksjärvi on Hyvinkään ja Nurmijärven rajalla sijaitseva laskujoeton lähdejärvi, johon vesi suodattuu jääkauden aikana syntyneiden hiekka- ja sorakerrostumien läpi. Pieniä järviä ja yli 0,1 hehtaarin lampia Hyvinkäällä on 50.

Olemassa oleva tieto Hyvinkään järvistä ja pienvesistä koottiin yhteen vuonna 2004 ja sen pohjalta laadittiin ohjelma Hyvinkään pintavesien seuraamiseksi. Noin kolmestakymmenestä järvestä ja lammesta otetaan suunnitelmallisesti vesinäytteitä kolmen tai kuuden vuoden välein. Keskeisemmät seurantatulokset esitellään Järviwikissä järven omalla sivulla.

Säännöllinen vedenlaadun seuranta antaa tietoa ranta-asukkaille ja kuntalaisille. Tietoa tarvitaan myös järvien suojelu- ja kunnostustarpeen arviointiin ja virkistyskäytön suunnitteluun. Sitä on käytetty myös vesienhoitotyössä, kun vesien ekologinen tila on arvioitu. Tieto järvien kasvillisuudesta, kasviplanktonista ja pohjaeläimistä on ollut mukana tilan arvioinnissa. Ekologiselta tilaltaan hyvän Kytäjoen latvajärvissä ekologinen tila vaihtelee tyydyttävästä erinomaiseen. Keravanjoessa ja sen latvajärvissä ekologinen tila on hyvä.

Järvien ja lampien merkitys on huomioitu Hyvinkäällä, kun merkittäviä luontokohteita on rajattu. Kytäjärvi lähiseutuineen on maakunnallisesti merkittävä lintukohde ja Ridasjärvi-Järvisuo-Ritassaarensuon muodostama kokonaisuus on kansallisesti merkittävä, suojeltu linnustoalue, ns. FINIBA-alue. Kytäjä-Usmin metsäalue monine lampineen on Natura 2000–verkostossa, kuten myös Kalkkilammi-Sääksjärvi –alue ja Järvisuo-Ridasjärven alue.

Suurimpien järvien vedenlaatu

Hyvinkään karuimmissa järvissä Hirvijärvessä ja Sääksjärvessä ravinteita on vähän. Pohjavesiperäisen Sääksjärven vesi on myös lähes väritöntä. Matalissa humusjärvissä, kuten Sykärissä ja Keravanjärvessä, vesi on ruskeaa ja ravinteet kuvastavat vesien rehevyyttä.

Keravanjärven ja Hyvinkään yli 100 hehtaarin järvien mittaustuloksia

Aiheesta muualla

[www.vhvsy.fi Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry] on lisännyt Hyvinkään pintavesien seurannan tiedot Järviwikiin syksyllä 2014. Uutta seurantatietoa päivitetään sivuille jatkossakin. Sivuilta löydät mm. järvikohtaiset seurantaraportit.

Ridasjärven veden laatua seurataan vuosittain osana Vantaanjoen yhteistarkkailua.

Hyvinkäällä luonto- ja ympäristökartoituksista vastaa Hyvinkään ympäristökeskus. Tietoa kaupungin luonnosta ja ympäristön tilasta löydät kaupungin kotisivuilta ja kaupungin karttapalvelusta.

Valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto on kaikille avoin yhteydenpitofoorumi, jonka tavoitteena on välittää tietoa ja kokemuksia vesistöjen kunnostamisesta. Tutustu verkoston sivuihin, vaikka oman järvesi suojeluyhdistyksen kanssa.

Voit aloittaa leikkimielisesti järvien kunnostukseen tutustumalla aiheeseen pelaamalla: www.pelastajarvi.fi

Vesien hyvän tilan saavuttamiseksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) ovat valmistelleet yhteistyötahojen kanssa ehdotukset Suomen eri alueiden vesienhoitosuunnitelmiksi. Suunnitelmiin voi jokainen vaikuttaa 1.10.2014–31.3.2015 järjestettävässä kuulemisessa.