Karkkila
- Kokonaispinta-ala: 255,32 km²25 532 ha <br />
- Maapinta-ala: 242,36 km²
- Sisävesipinta-ala: 12,96 km²
- Meripinta-ala: 0 km²
Sisävesien osuus kunnan pinta-alasta ilman merialueita
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
- Onkimaanjärvi (23.083.1.001) (357,29 ha)
- Vaskijärvi (23.056.1.001) (247,09 ha)
- Pyhäjärvi (23.051.1.001) (137,88 ha)
- Onkimaanjärvi (23.083.1.001) (15,7 m)
- Vuotinainen (23.082.1.001) (14,23 m)
- Pyhäjärvi (23.051.1.001) (10,55 m)
- Onkimaanjärvi (23.083.1.001) (21,31 km21 310 m <br />)
- Vaskijärvi (23.056.1.001) (9,83 km9 830 m <br />)
- Vuotinainen (23.082.1.001) (6,24 km6 240 m <br />)
Kunta ja sen vesistöt
Ote Karkkilan matkailuesitteestä V:lta 1939: "Pusulan kunnan pohjoisosassa on rikas vesialue. Sitä voisi nimittää luoteis-Uudenmaan järviseuduksi. Siellä on komeitten mäkien välissä reheväkasvuine sekametsän paartamina järvi toisensa vieressä. Kun retkeilijä on aikansa ihaillut Tämäkohtujärven (k. 115,0) kauniita erämaarantoja ja hietikkopalletta, voi lyhyen kannaksen yli siirtyä läntisellä suunnalla olevalle Antiasjärvelle." Moni asia on vuosikymmenten kuluessa muuttunut, mutta myös pysynyt samana. Tämäkohtujärvi vaikuttaa edelleen jylhältä erämaajärveltä, vaikka sen rannat ovat nykyisin lähes täyteen rakennettu loma-asutusta. Lähdepohjaisen järven vesi on edelleen kirkasta ja juomakelpoista. Hietikkopalleella käyvät lapsiperheet Karkkilasta ja lähiseuduilta uimassa ja viettämässä lomapäiviään, mikä tuo mukavan tunnelman Tämäkohtujärvelle. Tie on asfaltoitu ja levennetty jotta citymaasturit pääsevät ohittamaan toisensa. Tämäkohdusta nousee ainakin muikkuja, ahvenia, siikaa sekä madetta talvella ja se on vanhastaan kuuluisa rapujärvi. Tämäkohdulla on runsaasti kuikkia ja kaakkureita, isokoskeloita, sotkia ja muita sorsalintuja. Hanhet ja joutsenet viihtyvät Tämäkohdulla muuttomatkoillaan. Högforssin masuuniin louhittiin 1830-luvulta lähtien järvimalmia. Varmasti myös Tämäkohdusta, jonka keskiosiin on kerätty louhinta-ainesta kivikoiksi. Tämäkohdun ja sen lähialueen monet oudot,tai suorastaan rumat nimet lienee annettu louhijoiden toimesta:Ryyppymäki, Kaljakuru, Runkkalanlahti, Hutiluikku, Tuulenmulkunmäet jne. Tämäkohtu lienee ollut ravintoa ja malmia luovuttanut uuden synnyttäjä.