Vähä-Haiskari (21.031.1.009)

Vähä-Haiskari on melko pieni järvi Vantaa (21) -päävesistössä. Se sijaitsee Uudenmaan maakunnassa ja kuuluu Uudenmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Vähä-Haiskari
Järvinumero: 21.031.1.009
Vesistöalue: Kytäjoen alaosan alue (21.031)
Päävesistö: Vantaa (21)

Perustiedot

Pinta-ala: 4,01 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 1,07 km1 070 m <br />
Korkeustaso:

Hallinnolliset alueet

Kunta: Hyvinkää
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Vähä-Haiskari (21.031.1.009)/Länsiranta

30. elokuu 2014 13:32

Näkymä länsirannalta (KI ...

Kaikki kuvat järveltä

Viranomainen

Asiantuntija

Kokenut

Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Lampi ja sen ympäristö

Keskellä Kytäjä-Usmin metsäaluetta on metsälampien alue, jossa yhden lampiketjun muodostavat pieni Haiskarinpoika, Vähä-Haiskari ja Iso-Haiskari. Niiden vedet päätyvät Kytäjokeen. Lampien valuma-alue on metsien peittämää, osittain soistunutta moreeni- ja kalliomaastoa sekä turvetta. Vähä-Haiskarin rannoilla on tehty avohakkuita 2000-luvun alussa. Nyt Vähä- ja Iso-Haiskarin rantavyöhykkeet ovat Luonnonsuojelulain (1096/1996) 10 § ja 24 § perusteella suojeltua Kytäjän luonnonsuojelualuetta, missä rakentaminen eikä metsähakkuut ole sallittua.

Vähä-Haiskari on pinta-alaltaan 4 ha ja sen valuma-alue on noin 32 ha. Syvyyttä lammessa on 6 metriä. Vähä-Haiskari on kokonsa, valuma-alueensa ja syvyytensä perusteella sen lounaispuolella olevaa Kolmiperslammia vastaava.

Lampi, yhdessä muiden Kytäjä-Usmin alueen metsälampien kanssa, tarjoavat hienon virkistäytymisympäristön, missä voi nauttia luonnonrauhasta. Lampien pitkäaikainen vedenlaatuseuranta antaa arvokasta tietoa ympäristön tilassa tapahtuvista muutoksista.

Veden laatu

Vähä-Haiskarin syvänteen vedenlaatua on seurattu vuonna 2007 osana Hyvinkään pintavesien seurantaa. Aikaisemmat näytteet ovat vuosilta 1984 ja 1997. Vesisyvyyttä lammen keskiosan havaintopaikalla on lähes 6 metriä.

Vähä-Haiskarissa vesi on kirkasta, ruskeaa humusvettä pH-arvon osoittaessa lievää happamuutta. Päällysveden väriluku oli kesällä 1997 ja 2006 80 mg Pt/l. Kesällä 2006 veden näkösyvyydeksi mitattiin 180 cm. Iso-Haiskarissa ja Kolmiperslammessa näkösyvyydet olivat 140 cm.

Kevään ja syksyn täyskiertojen jälkeen Vähä-Haiskariin muodostui lämpötilakerrostuneisuus, ja happi väheni alusvedestä. Kesän seurantakerralla alusvesi oli täysin hapeton.

Kokonaisfosforipitoisuus mittaa veden epäorgaanista ja orgaaniseen aineeseen sitoutunutta fosforia. Vähä-Haiskarin päällysvedessä fosforipitoisuus oli talvella 11 µg/l ja kesällä 20 µg/l. Alusveden hapettomuudesta huolimatta ravinnepitoisuudet olivat vain vähän koholla lammen alusvedessä. Fosforipitoisuuksien perusteellä Vähä-Haiskari oli vain lievästi rehevä. Typpi on toinen järven rehevyyttä säätelevä kasviravinne. Vähä-Haiskarin ruskeassa päällysvedessä typpeä on ollut 500-700 µg/l, alusvedessä hieman enemmän.

Lammen ravinteita hyödyntävien planktisten levien määrää kuvaava klorofylli a-pitoisuus oli 2006 elokuussa 26 µg/l, eli rehevän veden tasoa. Syyskuussa 1997 leväpitoisuus oli 38 µg/l. Pitoisuudet ovat varsin korkeita lammen ravinnetasoon verrattuna. Hapettomaan alusveteen vapautui leville käyttökelpoisia ravinteita, joita vertikaalisuunnassa vaeltavat levät, esim. ruskeissa vesissä tavattu limalevä Gonyostomum semen, voi hyödyntää.

Reitit ja paikat

Kytäjä-Usmin ulkoilualue ja luonto

Usminjärven länsipuolelta Suolijärvelle asti ulottuva Kytäjä-Usmin ulkoilualueen luonto- ja retkikohteet tarjoavat hienot puitteet luonnossa liikkumiseen. Alueen vesistöt, metsät ja kalliot ovat monimuotoinen ympäristö retkeilyyn ja virkistymiseen. Alue on Natura 2000-verkostossa. Natura-alueen arvo perustuu ennen kaikkea laajaan, rakentamattomaan luontokokonaisuuteen, jollainen on tiheään asutulla Uudellamaalla ainutlaatuinen. Alueella esiintyy luonto- ja lintudirektiivien lajeja sekä useita luontodirektiivin luontotyyppejä. Alueelta on tavattu useita Uudellamaalla uhanalaisia kasvilajeja.

Iso-Haiskarin luoteisrannalla, lähellä metsäautotietä pitkin kulkevaa Kytäjä-Usmin ulkoilureittiä on leiripaikka. Rannalta löytyy uimalaituri, nuotiopaikka, eväspöytä, käymälä ja laavu. Paikkaa ylläpitää Hyvinkään kaupunki.