Sälevä (04.642.1.001)

Sälevä on iso järvi Vuoksi (04) -päävesistössä. Se sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa ja kuuluu Pohjois-Savon ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Sälevä
Järvinumero: 04.642.1.001
Vesistöalue: Sälevän - Nurmijoen alue (04.642)
Päävesistö: Vuoksi (04)

Perustiedot

Pinta-ala: 1 679,63 ha
Syvyys: 21,59 m
Keskisyvyys: 3,87 m
Tilavuus: 64 994 600 m³0,065 km³ <br />64 994 600 000 l <br />
Rantaviiva: 100,97 km100 970 m <br />
Korkeustaso: 117,1 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Sonkajärvi (kunta), Lapinlahti
Maakunta: Pohjois-Savon maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Viranomainen

Asiantuntija

Kokenut

Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Sälevä sijaitsee Pohjois-Savossa, Vuoksen vesistön Nilsiän reitillä. Järven ala on 16,8 km², keskisyvyys 3,9 m ja suurin syvyys 22 m.

Järvessä on 35 pienehköä saarta. Niiden yhteispinta-ala on 82 ha.

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 1132 km², josta vettä 9,8 %. Valtaosan valuma-alueesta muodostaa Haapajärvestä alkava Nurmijoen alue, 936 km².

Sälevää on säännöstelty vuodesta 1976. Vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä vuodesta 1981 alkaen. Keskivedenkorkeus on ollut NN+117,10 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 247 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+118,02 m (toukokuussa 1989) ja alin NN+114,96 m (huhtikuussa 1998), joten äärivaihtelu on ollut 306 cm.

Sälevä laskee Itälammen kautta Korpiseen. Lasku-uomassa on vuonna 1988 valmistunut Sälevän voimalaitos. Sen yläpuolella on neulapato, jolla säännöstelyä hoidetaan.

Virtaamia järven säännöstelypadolta on SYKEn rekisterissä vuodesta 1991 alkaen. Keskivirtaama on ollut 13 m3/s, keskiylivirtaama 46 m3/s ja keskialivirtaama 0,0 m3/s.

Säännöstely

Säleväjärveä säännöstellään vesivoimantuotantoa varten. Säännöstelyluvan haltija on Savon Voima Oyj. Säleväjärvi on Pohjois-Savon voimakkaimmin säännöstelty järvi. Säännöstelyn aloittamisen myötä vedenkorkeudet ovat nousseet noin 1,4 m. Säännöstelyn ylä- ja alarajan välinen korkeusero on enimmillään 2,8 m. Voimataloussäännöstellylle järvelle tyypilliseen tapaan vedenpinta alenee kevättalvella siten, että jääpeitteisen ajan alenema on keskimäärin 2,5 m.

Vesialueen omistajat laskivat järven vedenpintaa 1910-luvulla noin 2,5 m. Säännöstelyn aloittamisen yhteydessä tehdyn noston myötä suunnilleen kolmeneljäsosaa järvenlaskun kuivioalueesta jäi uudelleen veden alle.

Sälevän säännöstely hoidetaan Sälevän voimalaitoksen ja padon avulla. Sälevän voimalaitoksen rakennusvirtaama on 50 m3/s, putouskorkeus 7 metriä ja vuosittain tuotettu energia keskimäärin 6,5 GWh.

Sälevän voimalaitoksen yhteydessä on kalatie. Kalatie on tyypiltään ns. rakovirtausporras ja se on rakennettu voimalaitospadon yhteyteen kiertämään voimalaa sen ulkoseinää pitkin.

Sälevä
Säännöstelyn aloitus	1976
Säännöstelyn tavoitteet	Voimatalous, tulvasuojelu
Säännöstelyn luvanhaltija	Savon Voima Oyj
Luvan mukainen säännöstelyväli	2,8 m
Koko vuoden vedenkorkeuden vaihtelu keskimäärin	2,5 m
Säännöstelyn yläraja	NN +117,80 m
Säännöstelyn yläraja kevätkuukausina	15.4. NN +117,00 m, 10.5. NN +117,80 m
Säännöstelyn alaraja	NN +115,00 m
Säännöstelyn alaraja kesäkuukausina	NN +116,80 m

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Nilsiän reitin säännöstelyjen toimivuuteen

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Nilsiän reitin säännöstelyjen toimivuuteen tutkittiin Pohjois-Savon ELY-keskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Savon Voima Oy:n yhteisessä hankkeessa. Hankkeessa arvioitiin myös vedenkorkeusmuutosten vaikutusta järvien käyttömahdollisuuksiin ja tilaan.

Nilsiän reitin järvien säännöstelylupia voidaan joutua tulevaisuudessa muuttamaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Säleväjärven säännöstelyluvassa on määrätty vedenkorkeuden alentaminen tiettynä ajankohtana keväällä. Tämän niin sanotun kevätkuopan alkuperäinen tarkoitus on tehdä järveen tilaa lumen sulamisvesille. Ilmastonmuutosskenaarioiden mukaan valunta ja järven tulovirtaamat kasvavat syksyisin ja talvisin. Samalla kevättulvat aikaistuvat ja pienenevät, kun lunta on vähemmän ja se sulaa aikaisemmin. Silloin kevätkuopan tekeminen voi olla turhaa, käydä hankalaksi tai johtaa nykyistä alempiin kesävedenkorkeuksiin.

Lisätietoa ilmastonmuutostarkasteluista löytyy hankkeen loppuraportista [1].