Elijärvi (31.003.1.005)

Elijärvi on melko iso järvi Laajoki (31) -päävesistössä. Se sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa ja kuuluu Varsinais-Suomen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Elijärvi
Järvinumero: 31.003.1.005
Vesistöalue: Laajoen yläosan alue (31.003)
Päävesistö: Laajoki (31)

Perustiedot

Pinta-ala: 495,34 ha
Syvyys: 2,37 m
Keskisyvyys: 1,42 m
Tilavuus: 7 023 570 m³0,00702 km³ <br />7 023 570 000 l <br />
Rantaviiva: 20,44 km20 440 m <br />
Korkeustaso: 54,3 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Pöytyä
Maakunta: Varsinais-Suomen maakunta
ELY-keskus: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Viranomainen

Asiantuntija

Kokenut

Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Nykytila ja suojelu

Elijärvi on pintavesityypiltään matala humusjärvi, jonka ekologinen tila on hyvä. Ravinnepitoisuudet ovat pysyneet melko tasaisina pitkällä aikavälillä, tosin kesäisin kokonaisfosforipitoisuus on ollut suurempi kuin talvella ja noussut hieman 1970-luvun tasosta. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on vaihdellut voimakkaasti, ja hyvin suuriakin pitoisuuksia on mitattu. Järven kasviplanktoniin kuuluva limalevä voi selittää ajoittain suuret klorofyllipitoisuudet humusjärvessä, mikäli limalevä on erityisen runsas joinakin kesinä.

Veden happipitoisuus on kesällä ja usein talvellakin hyvä pintavedessä, mutta alusvedessä on esiintynyt voimakasta hapen vajausta talvisin.

Järven humuspitoisuus on vaihdellut melko suuresti, mutta näyttää kasvaneen pitkällä aikavälillä. Etenkin kesäinen sameus on lisääntynyt huomattavasti, mutta näkösyvyys on pysynyt 1-2m välissä, eikä selkeää muutossuuntaa ole havaittavissa. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut talvisin selkeästi pienempi kuin kesäisin, mutta pH-arvojen vaihtelu on ollut pääsääntöisesti tasaista, eikä muutossuuntaa ole osoitettavissa. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus laski 1970-luvulta 1980-luvulle, ja on pysynyt tasaisena sen jälkeen.

Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.8.2013