Kirkkojärvi (24.021.1.005)

Kirkkojärvi on iso järvi Kiskonjoki - Perniönjoki (24) -päävesistössä. Se sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa ja kuuluu Varsinais-Suomen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Kirkkojärvi
Järvinumero: 24.021.1.005
Vesistöalue: Kirkkojärven lähialue (24.021)
Päävesistö: Kiskonjoki - Perniönjoki (24)

Perustiedot

Pinta-ala: 718,3 ha
Syvyys: 9,55 m
Keskisyvyys: 2,2 m
Tilavuus: 15 802 400 m³0,0158 km³ <br />15 802 400 000 l <br />
Rantaviiva: 32,91 km32 910 m <br />
Korkeustaso: 26,5 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Salo
Maakunta: Varsinais-Suomen maakunta
ELY-keskus: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Kirkkojärvi (24.021.1.005)/Ämmäsaari

12. heinäkuu 2023 11:37

Hieman levää

Kaikki kuvat järveltä

Viranomainen

Asiantuntija

Kokenut

Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Nykytila ja suojelu

Kiskon Kirkkojärvi (Kiskonjärvi) on pintavesityypiltään matala humusjärvi, jonka ekologinen tila on välttävä. Seurantatietoja on tässä kuvattavalta järven eteläpään havaintopaikalta lähinnä kesäkausilta. Järven kokonaisfosforipitoisuus on noussut huomattavasti 1970-luvun tilanteeseen verrattuna. Kokonaistyppipitoisuus on ollut hyvin vaihteleva, eikä merkittävää muutosta ole kesäarvoissa osoitettavissa. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on myös vaihdellut huomattavasti, ja pitoisuudet ovat olleet usein erittäin suuria.

Pintavedessä on usein esiintynyt voimakastakin hapen ylikyllästystä, mikä ilmentää runsasta planktonlevätuotantoa. Pohjanläheisessä vedessä on havaittu 2000-luvun mittauksissa voimakasta hapenpuutetta kesäisin.

Järven humuspitoisuus on veden väriluvun ja etenkin kemiallisen hapenkulutuksen perusteella kasvanut pitkällä aikavälillä. Sameus on lisääntynyt voimakkaasti 1970-luvulta lähtien. Vastaavasti näkösyvyys on pienentynyt pitkällä aikavälillä, mutta tilanne on alkanut parantua 2000-luvulla. Veden pH-arvo on toisinaan ollut hyvin korkea kesäisin, mikä liittyy voimakkaaseen planktonlevätuotantoon. Liuenneiden suolojen määrää kuvaavan sähkönjohtavuuden vaihtelu on ollut melko tasaista.

Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 7.8.2013