Suvasvesi (04.273.1.001)

2 429 290 000 m³ <br />2,429 km³ <br />2 429 290 000 000 l <br />

1 097 960 m <br />

Suvasvesi on iso järvi Vuoksi (04) -päävesistössä. Se sijaitsee Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa ja kuuluu Pohjois-Savon ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Suvasvesi
Järvinumero: 04.273.1.001
Vesistöalue: Suvasveden alue (04.273)
Päävesistö: Vuoksi (04)

Perustiedot

Pinta-ala: 23 357,7 ha
Syvyys: 90 m
Keskisyvyys: 10,4 m
Tilavuus: 2 429 290 000 m³2,429 km³ <br />2 429 290 000 000 l <br />
Rantaviiva: 1 097,96 km1 097 960 m <br />
Korkeustaso: 81,8 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Leppävirta, Kuopio, Tuusniemi, Heinävesi (kunta)
Maakunta: Pohjois-Savon maakunta, Pohjois-Karjalan maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Suvasvesi (04.273.1.001)/­Rotarien sinileväseuranta (Ukonlahti)

1. marraskuu 2021 14:06

Runsaasti sinilevää 1.11....

Kaikki kuvat järveltä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Suvasvesi on Kallaveden reittiin kuuluva järvi Pohjois-Savon- ja Etelä-Savon maakunnissa. Järven pinta-ala on 233,6 km² ja se on Suomen 18. suurin järvi. Keskisyvyys on 10,4 m ja suurin syvyys, Kukkarinselällä, peräti 90 m. Edellä Suomen järvien syvyystilastossa ovat vain Päijänne (95 m) ja Inarijärvi (92 m).

Suvasvesi kuuluu Kallaveden ja eräiden muiden järvien kanssa samassa 82 metrin tasossa olevien altaiden muodostamaan Iso-Kallaan. Kun Suomen järvitilastossa tulkitaan kukin tasapintainen altaikko yhdeksi suurjärveksi, Iso-Kalla on maamme neljänneksi suurin järvi.

Nimi	Ala (km2)
Kallavesi	478,1
Suvasvesi	233,6
Juurusvesi - Akonvesi	156,9
Riistavesi	23,2
Varisvesi	7,8
Iso-Jälä	7,3
yhteensä	906,9

Suvasvedessä on noin 700 saarta, suurimpia ovat Mustasalo (1 080 ha, Suomen järvisaarten suuruustilastossa sijalla 47), Vuorisalo (843 ha, sijalla 69), Pouhansaari (451 ha) ja Tuohisalo (387 ha). Suomen suurin saari, Soisalo (163 907 ha) rajautuu kuuden muun järven ohella Suvasveteen.

Suvasvesi on yksi Suomen kraatterijärvistä. Se on niiden joukossa ainutlaatuinen, sillä sen alueella on kaksi erillstä törmäyskraatteria: Kukkarinselkä (Suvasvesi-N) ja Haapaselkä (Suvasvesi-S).

Kallaveden vesistä osa virtaa Vehmersalmen kautta Suvasveteen, joka puolestaan laskee Varisveteen ja edelleen Karvionkosken ja -kanavan kautta Kermajärveen. Varisveteen laskevat myös Juojärven reitin vedet.

Suvasveden lähivaluma-alue on järvi mukaan luettuna 1 214 km², josta vettä 28 %. Kallaveden (bifurkaatio) valuma-alueesta kuuluu Karvion ja Konnuksen keskivirtaamasuhteen mukaan Suvasveden alueeseen 4 720 km².

Vedenkorkeus ja virtaama

Vedenkorkeuksia on mitattu Karvion yläasteikolla Varisvedellä vuodesta 1897 lähtien. Keskivedenkorkeus on ollut NN+81,50 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu on ollut 86 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+82,71 m (elokuussa 1899) ja alin NN+80,74 m (huhtikuussa 1902), joten äärivaihtelu on ollut 197 cm.

Lähtövirtaamia on SYKEn rekisterissä Karviosta vuodesta 1911 lähtien. On huomattava, että näissä ovat mukana Varisveteen laskevan Juojärven reitin (2 074 km²) vedet. Keskivirtaama on ollut 50 m³/s, keskiylivirtaama 96 m³/s ja keskialivirtaama 27 m³/s. Äärivirtaamat olivat 172 m³/s (kesäkuussa 1924) ja 9,4 m³/s (huhtikuussa 1942). Suvasveden laskennallinen lähtövirtaama Varisveteen on keskimäärin noin 37 m³/s.

Säännöstely

Suvasvesi on likimain Kallaveden tasossa, joten Kallaveden säännöstely vaikuttaa sen vedenkorkeuksiin ja virtaamiin. Lisätietoa Kallaveden tasosssa olevien järvien säännöstelystä löydät Kallaveden säännöstelysivulta.

Nykytila ja suojelu

Suvasvesi luokitellaan karuksi, mutta kirkasvetiseksi ja vähähumuksiseksi järveksi, jonka veden viipymä on pitkä. Suvasveden ekologinen tila on pääasiassa pysynyt erinomaisena. Nykyisin hajakuormituksen epäedullinen vaikutus alueeseen on vähentynyt. Suvasveden lahtivedet ovat kuitenkin paikoitellen rehevöityneet.

Suvasveden saaristo on Pohjois-Savon erityiskohteeksi valittu Natura-alue selkävesilinnuston vuoksi. Lisäksi alue on luonnontilaisuutensa ja laajuutensa vuoksi maakunnan arvokkaimpia vesistöjä (Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2010).

Suvasveden rannat ovat pääosin karuja ja kasvillisuusvyöhykkeet pienialaisia. Suvasvedellä on kokonaisuudessaan noin 688 saarta. Saaristojen alue koostuu neljästä erillisestä osasta, jotka yhdessä myodostavat arvokkaan kokonaisuuden. Saaristojen alueen kallioperä on graniittia ja migmatiittia. Moreeni on yleisin maalaji. Suvasveden alueella on paljon silokalliorantoja. Kalliometsien runsaus suuria saaria lukuunottamatta, on leimaa antava piirre alueen metsäkasvillisuudesta. Suurin osa alueen metsistä on kanervatyyppisiä kuivia kankaita Suvasveden saaristot.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Suvasveden saaristoissa esiintyy muun muassa kuikka, kalasääski, kurki sekä selkälokki. Uudistulokkaana on tavattu merimetsoa. Lisäksi alueen nisäkäslajistoon kuuluu muun muassa saukko Suvasveden saaret.

Suvasvedellä on suuri kalataloudellinen merkitys ja siellä esiintyykin muun muassa ahven, hauki sekä muikku. Näiden kannat ovat runsastuneet.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Suvasvesi on Pohjois-Savon parhaita lohikalavesiä ja lisäksi seutu on asutushistoriallisesti sekä maisemaltaan kaunis ja merkittävä. Suvasveden eteläpää kuuluu Natura-alueeseen, joten asutusta on vähän.

Vuosina 1895-1906 Kuopion Suvasvedestä kanavoitiin Heinäveden reitti Kermajärvelle ja Joutenveteen ja siitä vuosina 1911-1916 Juojärvelle. Heinäveden reitillä oli suuri merkitys 1800– ja 1900- lukujen vaihteessa Vuoksen vesistöjen laajan kanavaverkoston toteutuessa. Heinäveden reitillä on pitkät perinteet myös matkustajaliikenteessä ja tukinuitossa. 1900- luvun alussa Heinäveden reittiä on mainostettu jopa ranskankielisin julistein. Teiden lisäännyttyä 1950- luvulla, reitti siirtyi kuljettamaan lähinnä turisteja. Nykyisin Heinäveden reitti on Suomen suosituimpia vesireittejä ainutlaatuisuutensa vuoksi ja se kuuluukin valtakunnallisesti suojeltuihin kulttuuriympäristöihin Heinäveden reitti.

Suvasveden alueesta voi nauttia monin eritavoin kuten opastetuilla melontaretkillä.

Tarut ja tositarinat

Suvasveden keskeltä Kukkarinselkää, on löydetty meteoriittitörmäyksessä syntyviä pirstekartioita, joka teki siitä Suomen kuudennen tunnetun törmäyskraaterin. Kraateri, jonka iäksi arvioidaan noin 240–780 miljoonaa vuotta, tunnetaan myös nimeltä Suvasvesi North. Kraateri on noin 3,5 kilometriä halkaisijaltaan. Kukkarinselältä löytyykin kohta, jonka syvyys on 90 metriä. Haapaselkä on myös oletettu olevan törmäyskraateri, ja se tunnetaan nimellä Suvasvesi South -kraateri. Haapaselän kraateri on samankokoinen kuin Kukkarinselän kraatteri, mutta sen ikää ei ole vielä määritetty. Haapaselän –kraatteri saattaa liittyä Suvasveden pohjoiseen kraatteriin, mikä tekisi Suvasveden rakenteesta erittäin harvinaisen kaksoistörmäyskraatterin.

Suvasvesi ja suvasveden Einesalon saari on tunnettu kirjailija Martti Merenmaan työskentelypaikkana ja esiintyy myös hänen tuotannossaan Suvasvesi.

Aiheesta muualla

• Suvasvesi N törmäyskraatteri (www.passc.net (Earth Impact Database): englanniksi, lopussa kirjallisuuslähteitä)
• Suvasvesi N törmäyskraatteri (www.somerikko.net (Jarmo Moilanen): englanniksi, lopussa kirjallisuuslähteitä)
• Suvasvesi S törmäyskraatteri (www.somerikko.net (Jarmo Moilanen): englanniksi, lopussa kirjallisuuslähteitä)