Särkilampi (14.411.1.010)

680 m <br />

on järvi -päävesistössä. Se sijaitsee [[|]] ja kuuluu [[|]] ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi:
Järvinumero:
Vesistöalue:
Päävesistö:

Perustiedot

Pinta-ala:
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva:
Korkeustaso:

Hallinnolliset alueet

Kunta:
Maakunta:
ELY-keskus:
Vesienhoitoalue:

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Särkilampi on varsin rehevöitynyt pieni järvi. Se saa vetensä läheisistä lähteistä, joista vesi virtaa Särkilampeen ja poistuu edelleen Kiimasjärveen. Ympäröivän alueen rautapitoinen maaperä on värjännyt lähteet ja lampeen virtaavat joet punaiseksi (kuvat). Lähteissä on kuitenkin yhä havaittavissa myös kirkasta vettä punaisen pohjan päällä. Ympäröivä alue on soistunutta/suota.

Nykytila ja suojelu

Rehevöityminen on voimistunut; uhkana lammen soistuminen ja umpeenkasvu.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Voimakkaasti vesikasvillisuutta, mm. lumpeita ja levää. Kalalajeja: ahven, ruutana, särki, hauki. Vesilinnuista alueella pesineet sinisorsa, telkkä ja laulujoutsen.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Aikanaan Särkilammen lähteiden vettä käytettiin talousvetenä, mutta se jouduttiin lopettamaan, kun rautapitoinen vesi värjäsi esimerkiksi pyykit punertavan ruskeaksi.

Tarut ja tositarinat

Särkilammen lähteistä yritettiin aikoinaan erottaa kirkasvetiset rautavesistä, mutta tämä ilmeisesti ei onnistunut. Muistona tästä lähteessä on yhä vanhoja kaivonrenkaita ja myös vanhan pumppaamon jäänteet ovat lähdealueen vieressä.