Julma-Ölkky (59.535.1.022)

5 880 m <br />

Julma-Ölkky on keskikokoinen järvi Oulujoki (59) -päävesistössä. Se sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa ja kuuluu Pohjois-Pohjanmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Julma-Ölkky
Järvinumero: 59.535.1.022
Vesistöalue: Hoiluan - Julman-Ölkyn alue (59.535)
Päävesistö: Oulujoki (59)

Perustiedot

Pinta-ala: 15,34 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 5,88 km5 880 m <br />
Korkeustaso:

Hallinnolliset alueet

Kunta: Kuusamo
Maakunta: Pohjois-Pohjanmaan maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Julma-Ölkky sijaitsee Kuusamossa ja se kuuluu Oulujoen vesistöön. Sen pinta-ala on vain 15,3 hehtaaria, mutta pituutta järvellä on peräti 2,9 km. Kapean rotkojärven leveys on pohjoispäässä vain 20-30 metriä ja etelämpänä pääosin 40-80 metriä. Suurin syvyys on runsaat 40 m.

Julma-Ölkyn valuma-alueen pinta-ala on 25 km², josta vettä on 3 %. Järven pohjoispäähän laskee Ölkynpuro Pikku-Ölkyn kautta, puoli kilometriä etelämpänä laskee Vasapuro Ölkynhaaran eli Sitkansolan kautta.

Julma-Ölkyn vedenkorkeushavaintoja ei SYKEn rekisterissä ole. Pinnankorkeudeksi ilmoitetaan noin 244 metriä. Järvi laskee 150 metrin pituisen koskisen puron kautta Ala-Ölkkyyn, jonka pinta on 235 metrin korkeudessa.

Nimenä Julma-Ölkky on ainutlaatuinen. Julmajärviä löytyy Suomesta neljä, Julmanjärviä kaksi ja Julmalampia yhdeksän.

Tarut ja tositarinat

Julman Ölkyn balladi Kuusamossa asui nelisensataa vuotta sitten tietäjä, joka käytti kirkkonaan Julman Ölkyn seinämässä olevaa Pirunkirkon luolaa. Muuan nuorukainen rakastui Vienan puolella asuvan suurkauppias Hovatan kauniiseen tyttäreen. Poika oli kuitenkin köyhä ja maineeton, joten tytön saannista ei ollut toiveita. Lemmentuskissaan nuorukainen meni Julman Ölkyn tietäjän pakeille pyytäen apua. Tietäjä lupasi auttaa, mutta palkkiokseen hän tahtoi Hovatan tyttären sielun, kun häät olisi pidetty.. Nuorukainen suostui siihen.

Tietäjä teki taikansa. Siitä alkaen nuori mies onnistui kaikessa mihin ryhtyi. Kolmen vuoden päästä hän oli pohatta, jonka sopi köydä rikkaan Hovatan tytärtä kosimassa. Hän teki sen, ja vastaus oli myönteinen. Kun nuorukainen kihlausaikana tutustui morsiameensa, hän totesi neidon sielun kauniiksi kuin kesäpäivä. Kateellisinkaan ei voinut sanoa tytöstä tai hänen käytöksestään itään pahaa.

Häät pidetiin keskitalvella. Koko lähiseutu kokoontui Hovatan hoviin. Pian vihkimisen jälkeen tultiin sulhaselle sanomaan, että portilla oli mies, jolla oli hönelle tärkeää asiaa. Kun sulhanen meni portille, siellä oli tietäjä, joka ilmoitti tulleensa noutamaan palkkiotaan. Nuorukainen sanoi peruvansa sopimuksen, sulki portin ja palasi häätupaan. Silloin valtava lumipyörre lennätti ovet auki, valot sammuivat ja morsiamen kuultiin kirkaisevan. Kun valot saatiin palamaan, oli häätupalumen vallassa ja morsian tiessään. Sulhanen juoksi ulos, tempasi keihään mukaansa ja hiihti yöhön. Aikanaan sulhanen tuli Julman Ölkyn luolalle. Siellä olivat tietäjä ja morsian, joka sielunsa menettäneenä oli mielipuoli. Sulhanen syöksi keihäänsä tietäjään ja tämä kuoli. Tietäjä ennätti luoda viimeisen loitsunsa. Se muuutti sulhasen kotkaksi, joka lensi ulos. Vielä tänäkin päivänä sieluton neito kiertelee erämaita Julman Ölkyn ympäristössä. Kotka vartioi häntä korkealla lentäen ja katseellaan seuraten. Vain kerran vuodessa, hääpäivänään, nuorukainen saa ihmishahmonsa ja neito sielunsa, ja he voivat yhden yön Pirunkirkolla itkeä surullista kohtaloaan.